Ero sivun ”Funktionalismi” versioiden välillä

'''Funktionalismi''' (puhekielessä myös ''funkis'' tai ''funkkis'', alkuperä latinankielen 'functio', toiminto, tehtävä.) on [[arkkitehtuuri]]ssa tyylisuuntaus ja [[moderni]]n arkkitehtuurin metodi, jonka mukaan rakennus tulee suunnitella niin, että sen osat palvelevat kukin mahdollisimman hyvin tiettyä tarkoitusta. Siten esimerkiksi sellainen koristelu, jolla ei ole käytännön funktiota, tulee karsia suunnittelusta kokonaan pois. Funktionalismi kehittyi reaktiona [[1900-luku|1900-luvun]] alun [[Kertaustyylit|kertaustyyleille]], jotka matkivat ja yhdistivät aiempien aikakausien tyylejä. Funktionalismin kukoistus ajoittui [[1920-luku|1920]]- ja [[1930-luku|1930-luvuille]], jolloin sen merkittävimpiä edustajia olivat [[Bauhaus]]in taide-, taideteollisuus- ja arkkitehtuurikoulun johtajat [[Walter Gropius]] ja [[Ludwig Mies van der Rohe]], hollantilainen [[De Stijl]] -ryhmä sekä arkkitehdit [[Le Corbusier]] ja [[Alvar Aalto]]. Funktionalismi jätti pysyvän jäljen myöhemmän 1900-luvun ja nykyajan moderniin rakennustaiteeseen.