Ero sivun ”Ferdinand I (Bulgaria)” versioiden välillä

→‎Perhetausta: - pari linkkiä, tarkennuspyyntö kysymyksiä herättävän lauseeseen
(f)
(→‎Perhetausta: - pari linkkiä, tarkennuspyyntö kysymyksiä herättävän lauseeseen)
==Perhetausta==
[[Kuva:Les princesses Eudoxia et Nadejda de Bulgarie.jpg|thumb|Prinsessat Eudoxia ja Nadejda, 1910]]
Hänen isänsä oli itävaltalainen kenraali ja prinssi ''August Ludwig Viktor von Sachsen-Saalfeld-Coburg'' (1818-18811818–1881) ja hänen äitinsä oli ranskalainen prinsessa ''Clementine d’Orléans'' (1817-19071817–1907), viimeisen Ranskan kuninkaan [[Ludvig Filip]]in tytär. Ferdinandin suku hallitsi avioliittojen tai vaalien kautta useita kuningaskuntia Euroopassa. Ferdinandkin tulisi perustamaan Bulgarian kuningashuoneen. Eräät hänen esi-isistään olivat keskiajalla olleet Bulgarian hallitsijoita.
 
Bulgarian ensimmäinen prinssiruhtinas, [[Aleksanteri I (Bulgaria)|Aleksanteri]], luopui vuonna 1886 vallasta vain seitsemän vuoden hallitsijakauden jälkeen.<ref>Finestone 1981: 227.</ref> Ferdinand valittiin hänen seuraajakseen ja julistettiin autonomisen [[Bulgaria]]nBulgarian prinssihallitsijaksi [[7. heinäkuuta]] [[1887]] ([[gregoriaaninen kalenteri]]). Ferdinandista tuli epäilijöistä huolimatta suhteellisen menestyksekäs hallitsija.
Ferdinandin [[biseksuaalisuus]] oli tunnettu ja hyödynnetty Euroopan diplomaattipiireissä.{{selvennä|Miten hyödynnetty?}}
 
Ferdinand solmi järkiavioliiton Bourbon-Parman prinsessa ''Marie Louise''n kanssa [[20. huhtikuuta]] [[1893]] Villa Pianoressa, Lucciassa, Italiassa. He saivat neljä lasta:
 
*''[[Boris III]]'' (1894–1943)
*''Prinsessa Nadejda'' (1899–1958).
 
Maria Louise kuoli [[31. tammikuuta]] [[1899]]. Ferdinandin äiti prinsessa Clémentine kuoli 1907. Täyttääkseen hallitsijan velvollisuutensa ja antaakseen lapsilleen äitihahmon Ferdinand meni naimisiin Reuss-Köstritzin prinsessa ''Eleonore Caroline Gasparine Louise''n kanssa [[28. helmikuuta]] [[1908]].<ref>Aronson 1988: 85.</ref>
 
Bulgarian venäjänvastaisen pääministeri Stambolovin[[Stefan Stambolov]]in vallanmenetys toukokuussa 1894 ja heinäkuinen 1895 salamurha auttoi Bulgarian ja Venäjän suhteiden korjaamisessa, mistä oli myös osoituksena vuonna 1896 lapsiprinssi Boriksen kääntyminen katolisesta uskosta ortodoksiseen uskoon.
 
==Bulgarian tsaari==