Ero sivun ”Ruuhi” versioiden välillä

'''Ruuhi''' on puunrungosta koverrettu vene tai kanootti, jonka tärkein ulkoinen tunnusmerkki on puunrungosta veistetty ja korverrettukoverrettu palkomainen muoto.<ref name=hy_rume/> Ruuheksi kutsutaan suomessa myös alkukantaista ja talonpoikaista lautavenetyyppiä, joka on useimmin tasapohjainen. Tämän tyyppiset ruuhet ovat vanhimpia säilyneitä vesikulkuneuvoja, joiden levinneisyys on kattanut jo kauan koko maailman. Alkeellisesta rakenteestaan huolimatta, niitä valmistetaan edelleen monilla maailman syrjäisillä seuduilla.

''Ruuhi'' merkitsee tasapohjaista ja kaukalomaista venettä tai kaukaloa, kourua tai ränniä, jolla on vastineita myös lähisukulaiskielissä. Karjalassa se takoittaatarkoittaa ruumisarkkua, kaukalomaista venettä tai syöttökaukaloa, vepsän kielessä ''rūh'' merkitsee haapiota tai ruuhta, vatjassa ''rūhipū'' ruumisarkkua ja virossa ''ruhi'' haapiota tai kaukaloa. Sanaa käytettiin myös germaanisissa kielissä, jonka alkumuoto on ''*þrūx''. Suomen kielessä sana ''ruuhi'' esiintyi kirjoitettuna ensimmäisen kerran vuonna 1637 [[Ericus Schroderus|Ericus Schroderuksen]] tulkkisanakirjassa.<ref name=ety1077/>

Arkeologiassa sanaa ruuhi käytetään yleisnimenä puusta koverretuista vesikulkuneuvoista.<ref name=hy_rume/> Muissa kielissä tämän tyyppiset alukset on yleensä nimetty ''kanootista'' johdetuilla sanoilla ({{k-en|dugout canoe}}, {{k-es|cayuco}}, {{k-it|cayuco}}, {{k-nl|kano tai coomstamkano}}) tai ''tukkiin'' viittavista sanoista ({{k-en|logboat}}, {{k-da|stammebåd}}, {{k-no|stokkebåt}}, {{k-sv|stockbåt}}, {{k-el|monoxylon}} (''"yksipuu"''), {{k-en|monoxylon}}, {{k-fr|monoxyle}}, {{k-cs|monoxyl}}, {{k-de|Einbaum}} ja {{k-et|ühepuupaat}}). Myös puun lajiin voidaan viitata ({{k-et|haabjas}}, {{k-fi|haapio}} (valmistettu [[haapa|haavasta]] <ref name=hy_rume/>), {{k-lt|luotas}}, {{k-vep|ruhj}}, {{k-fi|honkio}} (valmistettu [[mänty|männystä]] <ref name=hy_rume/>) ja ''ruuhi'', {{k-ru|Чёлн}}, {{k-fr|pirogue}}).

[[paleoliittinen kivikausi|Paleoliittiselta]] kivikaudelta ei tunneta yhtään ruuhta. Sen sijaan mesoliitteltamesoliittiselta kivikaudelta alkaen niitä on löydetty tuhansia niin, että mitä lähemmäksi nykyaikaa tullaan, sen yleisempää ruuhen säilyminen nykypäiviin on.

Syitä paleoliittisten ruuhien puuttumiseen voi olla kolme. Ensinäkin, niitä ei silloin tehty, tai toiseksi, ruuhien jäänteet ovat meren pohjassa. Jääkaudella merenpinta oli jopa 100 metriä nykytasoa alempana. Silloiset ruuhet saattavat siksi olla hautautuneena muinaisen rantaviivan tuntumasantuntumassa. Kolmanneksi, puu lahoaa nopeasti ja todennäköisyys, että paleoliittiselta kaudelta olisi säilynyt ruuhia, on hyvin pieni.<ref name=antq02/>

Ranskasta tunnetaan noin 400 ruuhta tai kanoottia, joista 55 on ajoitettu [[radiohiiliajoitus|radiohiili]]- tai [[Vuosirengasajoitus|dendrokronologisella]] menetelmällä. Niistä kolme ruuhta on mesoliittisia, viisi neoliittisia, kaksi kalkoliittiselta kaudelta, kolme pronssikadeltapronssikaudelta, kuusi rautakaudelta ja loput keskiajalta tai uudelta ajalta.<ref name=antq02/>

Ranskasta [[Noyen-sur-Seinen ruuhet|Noyen-sur-Seinen vanhempi ruuhi]] löydettiin vuonna 1984. Se on ollut 5−6 metriä pitkä ja 50−55 senttimetriä leveä tavallisesta männystä koverrettu ruuhi. Se löytyi asuinpaikan kaivausten yhteydessä ja on ajoitettu noin 7190−6450 eaa.. <ref name=antq/>

Tanskassa on kaksi ruuhta. Korshavnin ruuhi on ajoitettu 6270 ± 95 BP <ref name=antq02/>. Lystrupin ruuhi on lehmusta ja se on ajoitettu 6110 ± 100 BP eli noin 5000 eaa. Siitepölyajoitus on tosin antanut ajoitukseksi 4350 eaa..<ref name=antq02/><ref name=lystrup/><ref name=lystrup2/>

Tanskasta [[Tybrind Vig]]in Erteøllen kulttuurin kivikautiselta asuinpaikalta on löydetty kolme ruuhta, joista yksi on ajoitettu 4&nbsp;600 eaa.. Se on veistetty suorasta lehmuksesta kirveiden tai talttojen avulla. Veiston jäljet näkyvät vielä. Se on pitkulainen ja kapea muodoltaan, keula on teroitettu, pohja on jätetty aavistuksen kaarevaksi. Ruuhi on 9,5 metriä pitkä ja 50−60 senttimetriä leveä ja 25 senttimetriä syvä. Laitojen paksuus on vain 1−2 senttimetriä ja pahjanpohjan paksuus 3−5 senttimetriä. Ruuhen perälauta on ollut irroitettava ja ruuhen pohjalla ollut 30 kilogramman kivi on voinut toimia tasapainottavana painolastina. Ruuheen mahtui ja se kannatti 6−8 henkeä.<ref name=meso26/>

[[Seekirchin ruuhi]] löytyi 2012 paalutalokylän suokaivauksilta vuonna 2012. Se on 6 metriä pitkä lehmuksesta koverrettu ruuhi, joka on ajoitettu 2800 eaa. <ref name=seekirch/>

* <ref name=pessen>Beuker, J.R. & Niekus, M.J.L.Th.: [http://www.archeoforum.nl/pdf/Pesse1.pdf De Kano van Pesse - De Bijl Erin] (pdf) [http://www.archeoforum.nl/pdf/Pesse2.pdf De Boot van Pesse was mogeljik slechts varkenstrog], 1997</ref>

* <ref name=spor97_2_23>{{Lehtiviite | Tekijä = Kristiansen, Frode | Otsikko = Nytt Stokkebåtfunn innrapportert til Vitenskapsmuseet | Julkaisu =Spor - nytt fra fortiden| Ajankohta = 1997 | Vuosikerta = | Numero = 2 | Sivut = 23 | Julkaisupaikka =Trondheim | Julkaisija =Vittenskapsmuseet NTNU| Issn =0801-5376 | www = http://www.ntnu.no/c/document_library/get_file?uuid=62be0327-5e9b-41be-b4e8-6b3ac9d5ddef&groupId=10476 | Tiedostomuoto =pdf | Viitattu = 4.6.2013| Kieli ={{no}}}}</ref>

* <ref name=x1>{{Lehtiviite| Tekijä =Van de Moortel, Aleydis | Otsikko = Medieval boats and ships of Germany,the Low Countries, and northeast France – archaeological evidencefor shipbuilding traditions, shipbuilding resources, trade, and communication | Julkaisu = Siedlungs- und Küstenforschung im südlichen Nordseegebiet| Ajankohta = 2011 | Vuosikerta = 34 | Numero = 34| Sivut =67-104 | Julkaisupaikka = Wilhelmshaven, Saksa | Julkaisija = Lower Saxony Institute for Historical Coastal Research| Selite = vuosikirjasarja | Issn = 1867-2744 | www = http://www.academia.edu/2173181/Medieval_Boat_and_Ship_Finds_of_Germany_the_Low_Countries_and_Northeast_France_Archaeological_Evidence_for_Shipbuilding_Traditions_Shipbuilding_Resources_Trade_and_Communication | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 16.6.2013| Kieli = {{en}} }}</ref>

* [http://muinaisveneet.nettisivu.org/ Muinaistyyppiset vesikulkuneuvot Suomessa]