Ero sivun ”Linotype” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
joo, ei ole qwerty
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
kh, epäilyttäväksi herjattu google-kuvahakulinkki pois
Rivi 1:
[[Tiedosto:Linotype-vorne-deutsches-museum.jpg|thumb|200px|''Linotype''-latomakone]]
 
'''Linotype''' on saksalais-amerikkalaisen [[Ottmar Mergenthaler]]in kehittämä ensimmäinen automatisoitu ladontamenetelmä eli [[latomakone]].
'''Linotype''' on saksalais-amerikkalaisen [[Ottmar Mergenthaler]]in kehittämä ensimmäinen automatisoitu ladontamenetelmä eli [[latomakone]]. Latomakoneen myötä kirjapainotaidossa tapahtui suoranainen mullistus. Aikaisemmin latojat olivat kirjapainossa laittaneet kirjasimet yksitellen painolevyihin. On selvää, että sellainen painaminen oli erittäin työlästä. Mergenthaler esitteli koneensa ''New York Tribunen'' kustantajille 1886. Kone teki seitsemän ammatitaitoisen latojan työn kooten painolevylle automaattisesti rivin kirjasimia, "a line o' types", josta menetelmä sai nimen Linotype. Latojat vastustivat kiihkeästi latomakoneita, mikä hidasti huomattavasti Linotypen yleistymistä. Pitkällä aikavälillä kehitys ei kuitenkaan ollut pysäytettävissä. Latomakonetta on kiittäminen muutaman kolikon hintaisista sanomalehdistä ja tavallisten ihmisten ostettavissa olevista kirjoista ja sitä kautta lukutaidottomuuden vähittäisestä katoamisesta. <ref name="popp">Popp, Georg (toim.): ''Hengen jättiläiset''. WSOY, Helsinki, 1960.</ref>
 
Latomakoneen myötä kirjapainotaidossa tapahtui suuri mullistus. Siihen asti latojat olivat kirjapainossa laittaneet [[Kirjake|kirjakkeet]] eli kirjasimet yksitellen käsin painolevyihin, mikä oli hyvin hidasta ja työlästä. Mergenthaler esitteli koneensa ''New York Tribunen'' kustantajille 1886. Kone teki seitsemän ammatitaitoisen latojan työn kooten painolevylle näppäinkomentojen avulla kirjakkeista muodostuvan tekstirivin, "a line o' types". Tästä menetelmä sai nimen Linotype.
 
Latojat vastustivat aluksi kiihkeästi latomakoneita, mikä hidasti Linotypen yleistymistä. Kehitys ei kuitenkaan ollut pysäytettävissä. Latomakone teki mahdolliseksi muutaman kolikon hintaiset sanomalehdet ja tavallisten ihmisten ostettavissa olevat kirjat ja edisti näin merkittävästi [[Lukutaito|lukutaidon]] kehittymistä. <ref name="popp">Popp, Georg (toim.): ''Hengen jättiläiset''. WSOY, Helsinki, 1960.</ref>
 
==Linotype-koneen syntyhistoriaa==
Kun [[kirjoituskone]] oli 1870-luvulla tullut markkinoille, syntyi ajatuksia painokoneen [[Painolaatta|painolaattojen]] latomisesta samoin menetelmin. Näin tekivät James O. Clephane (1842–1910) ja Charles T. Moore (1847–1910), jotka kehittivät konetta oikeuden [[Pöytäkirja|pöytäkirjojen]] painatuksen nopeuttamiseksi. Heidän koneensa toteutus oli kuitenkin varsin alkeellinen, ja he pyysivät apua [[Kelloseppä|kellosepän]] koulutusta saaneelta Mergenthalerilta. Häneltä kului kahdeksan vuotta muuttaa [[prototyyppi]] toimivaksi koneeksi, jossa kirjoitinnäppäimistö oli yhdistetty kirjasinrivin tuottavaan metalli[[valu]]koneistoon. Mergenthaler patentoi koneen vuonna 1884.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Chaline, Eric | Nimeke = 50 konetta, jotka muuttivat maailmaa (50 Machines that Changed the Course of History)| Vuosi = 2012| Luku = | Sivu = 48 | Selite = | Julkaisupaikka = | Suom = Veli-Pekka Ketola | Julkaisija = Quid Publishing, (suom. versio Moreeni 2013)| Tunniste = ISBN 978-952-254-160-4|Viitattu = 1.1.2014 | Kieli = Suomi}}</ref>
 
Linotype-latomakoneessa kirjasinmerkkejä kutsutaan matriiseiksi. Niitä on koneen päällä makasiinissa. Koottaessa rivi, makasiinistä pudotetaan matriisi riviin. Kirjainten valinta tehdään tavallisesta [[qwerty]]-[[näppäimistö]]stä poikkeavan näppäimistön avulla, jossa kirjaisimet ovat esiintymistiheytensä mukaisessa järjestyksessä.<ref>Katso [https://www.google.com/search?hl=fi&site=imghp&tbm=isch&source=hp&biw=1051&bih=520&q=linotype+keyboard+layout&oq=linotype+keyboard&gs_l=img.3.1.0i19l2.1135.3973.0.5485.17.9.0.8.8.0.145.722.5j4.9.0....0...1ac.1.32.img..3.14.400.cHtoEBiJQBs google-kuvahaku "linotype keyboard layout]</ref> Rivin valmistettua kone valaa [[lyijy]], [[tina]]n ja [[antimoni]]n seoksesta tekstrivin, jotka kootaan painolaattaan. Yhtä valettua riviä voidaan käyttää 300'000 kertaa hyvällä painolaadulla. Kone pystyy myös purkamaan tekstit ja palauttamaan matriisit maksiiniin omiin paikkoihinsa, koska matriisien toisessä päässä on hammastus, jolla matriisi tunnistetaan.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Chaline, Eric | Nimeke = 50 konetta, jotka muuttivat maailmaa (50 Machines that Changed the Course of History)| Vuosi = 2012| Luku = | Sivu = 50-1 |Suom = Veli-Pekka Ketola | Julkaisija = Quid Publishing, (suom. versio Moreeni 2013)| Tunniste = ISBN 978-952-254-160-4|Viitattu = 1.1.2014 | Kieli = Suomi}}</ref>
 
==Lähteet==