Ero sivun ”Aspergerin oireyhtymä” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 82:
Yhdysvalloissa käytetään laajalti myös Szatmarin tutkimusryhmän kehittelemiä epävirallisia kriteereitä<ref name="ReferenceC"/>. Myös ruotsalainen [[Christopher Gillberg]] on kehittänyt oman kriteeristönsä Aspergerin oireyhtymän diagnosointiin. Suomalaiset autismin kirjon tutkijat ovat huomauttaneet, että Gillbergin ja Szatmarin ryhmän kriteereiden välillä vallitsee negatiivinen korrelaatio.<ref name="ReferenceC"/>
== Historiaa ==▼
Venäläinen neurologi [[Grunja Suhareva]] julkaisi vuonna 1926 ensimmäisen Aspergerin syndroomaa käsittelevän kansainvälisesti vertaisarvioidun tieteellisen artikkelin<ref>{{kirjaviite|Tekijä=Nieminen-von Wendt, Taina | Vuosi=2004| Nimike= On the origins and diagnosis of asperger syndrome: a clinical, neuroimaging and genetic study |Selite= Väitöskirja| Julkaisija= Helsingin yliopisto| www=http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/laa/kliin/vk/nieminen-wendt/ | Kieli={{en}}}} <br </ref><ref>G. E. Ssucharewa 1926: [http://content.karger.com/produktedb/produkte.asp?doi=316609 Die schizoiden Psychopathien im Kindesalter.] ''Monatsschrift für Psychiatrie und Neurologie'' 60:235–261.</ref>. Suharevan tutkimus oli kuuden poikalapsen tapaustutkimus, ja hän kutsui syndroomaa ''skitsoidiksi psykopatiaksi''. Psykopatialla tarkoitettiin aiemmin perinnöllisiä luonteen- ja käyttäytymisen piirteitä, joista oli haittaa henkilölle itselleen ja jotka johtivat sosiaalisiin konflikteihin<ref>Colin Müller: [http://autismus-kultur.de/autismus/geschichte/hans-asperger.html Hans Asperger – selbst ein “Asperger”?] 28.6.2006.</ref>. Skitsoidi puolestaan viittaa eristäytyvään persoonallisuuteen. Skitsoidin psykopatian tunnusmerkkejä olivat muun muassa hentorakenteisuus, motorinen kömpelyys, ilmeettömyys, puhemelodian monotonisuus tai jokin muu puheilmaisun erikoisuus, taipumus pysytellä sivussa muiden lasten leikeistä ja oman rauhan kaipuu, haluttomuus jättää aloitettua tekemistä kesken, vaikeus sopeutua muutoksiin sekä taipumus pakko-oireisiin. Suhareva mainitsi artikkelissaan myös taipumuksen pohdiskella asioita sekä ajatella abstraktisti ja skemaattisesti.<ref>G. E. Ssucharewa 1926: [http://content.karger.com/produktedb/produkte.asp?doi=316609 Die schizoiden Psychopathien im Kindesalter.] ''Monatsschrift für Psychiatrie und Neurologie'' 60:235–261.</ref> Jälkimmäinen tarkoittaa loogis-luokittelevaa ajattelutapaa eli itsenäistä teoreettista ajattelua.▼
Suharevan artikkelin ilmestymisen jälkeen aihe vaipui unohduksiin lähes kahdeksikymmeneksi vuodeksi. Siihen tartuttiin tieteellisellä rintamalla uudelleen vasta vuonna 1944, kun jo kertaalleen väitellyt itävaltalainen lastenlääkäri ja erityispedagogian uranuurtaja [[Hans Asperger]] julkaisi ylemmän tason väitöskirjan (Habilitationsschrift) skitsoidista psykopatiasta, jonka oli nimennyt autistiseksi psykopatiaksi<ref>Hans Asperger 1944: [http://www.springerlink.com/content/u350x0683r1g6432/ Die "Autistischen Psychopathen“ im Kindesalter.] ''Archiv für psychiatrie und nervenkrankheiten'' 1944; 117:76–136.</ref>, koska ei ollut tietoinen Suharevan lähes kaksikymmentä vuotta vanhasta työstä. Hans Asperger oli tutustunut uransa aikana yli 200 tapaukseen, joista hän otti neljä lähempään tarkasteluun<ref>Asperger, H. (1944), Die ”Autistischen Psychopathen” im Kindesalter. ''Archiv für Psychiatrie und Nervenkrankheiten'', 117, s. 85–110, 128.</ref>.▼
Hans Asperger lisäsi oireyhtymän tunnusmerkkeihin muun muassa älylliset tai keräilyharrastukseen liittyvät erikoiskiinnostuksen kohteet ja taipumuksen esitelmöidä niistä, katsekontaktin puuttumisen, pyrkimyksen tasa-arvoiseen suhteeseen keskustelukumppanin kanssa, puuttuvan taipumuksen muiden ihmisten alitajuiseen jäljittelyyn, intensiivisen uppoutumisen omaan tekemiseen, ruokailuun liittyvät erikoiset mieltymykset, aistiyliherkkyydet, nukkumiseen liittyvät ongelmat, kehittyneen taiteellisen silmän<ref>Hans Asperger 1944: [http://www.springerlink.com/content/u350x0683r1g6432/ Die "Autistischen Psychopathen“ im Kindesalter.] ''Archiv für psychiatrie und nervenkrankheiten'' 1944; 117:76–136</ref> sekä varhaisen kielenkehityksen ja valtaväestöä suuremman kielelllisen lahjakkuuden<ref>Hans Asperger (1968), Zur Differentialdiagnose des Kindlichen Autismus. Acta paedopsychiatrica, 35, s. 136–145. Sivu 141.</ref>.▼
Hans Asperger korosti, ettei kaikilla yksilöillä ollut suinkaan kaikkia oireyhtymään kuuluvia piirteitä, vaan kyse oli kuvattujen ominaisuuksien esiintymisen kohonneesta todennäköisyydestä<ref>Hans Asperger 1944: [http://www.springerlink.com/content/u350x0683r1g6432/ Die "Autistischen Psychopathen“ im Kindesalter.] ''Archiv für psychiatrie und nervenkrankheiten'' 1944; 117:76–136</ref>.▼
Hollantilainen Van Krevelen vertaili vuonna 1963 autismia ja Aspergerin syndroomaa englanninkielisessä artikkelissaan<ref>Arn van Krevelen 1963: On the relationship between early infantile autism and autistic psychopathy. Acta Paedopsychiatria 30. s. 303–323.</ref>. Van Krevelen julkaisi aiheesta uuden artikkelin vuonna 1971, jossa päätyi siihen, että Aspergerin syndroomalla on huomattavasti parempi ennuste kuin lapsuusiän autismilla<ref>D. Arn van Krevelen. [http://neurodiversity.com/library_van_krevelen_1971.pdf Early infantile autism and autistic psychopathy.] Journal of Autism and Childhood Schizophrenia 1971 Jan–Mar;1(1):82–86. S. 84.</ref>.▼
Vuonna 1979 brittiläinen National Autistic Society julkaisi Communication-lehdessään käännöksen Hans Aspergerin Sveitsissä vuonna 1977 pitämästä luennosta<ref>Asperger, H. (1979), [http://home.iae.nl/users/jhjess/asperger/asplit.html Problems of Infantile Autism. Communication,] 13, 45–52. (Lecture given at Fribourg, Switzerland on 13 March 1977). Asberger Syndroom Literatuurlijst. drs. J.H. Jessurun.</ref>. Englantilainen psykiatri [[Lorna Wing]] julkaisi kahden vuoden kuluttua oman tapaustutkimuksensa viidestä aspergerinsyndroomaiseksi diagnosoimastaan henkilöstä.<ref name="mugsy.org">Lorna Wing: [http://www.mugsy.org/wing2.htm Asperger syndrome: a clinical account. Psychol Med 11 (1): 115–29. 1981.]</ref> Wingin kuvaamille henkilöille annettaisiin nykyään kuitenkin diagnoosiksi lapsuusiän autismi, koska heillä oli merkittävää yleistä viivästyneisyyttä kielellisessä ja kognitiivisessa kehityksessä.▼
Wing päätti nimetä autistisen psykopatian uudelleen johtuen siitä, että oireyhtymän alkuperäinen nimi oli alkanut herättää vääriä mielleyhtymiä. Sanalla psykopatia oli ryhdytty viittaamaan yleiskielessä narsistiseen persoonallisuushäiriöön ja sosiopatiaan. Koska Wing ei ollut tietoinen Grunja Suharevan työstä, hän luuli Hans Aspergeria oireyhtymän keksijäksi ja nimesi oireyhtymän ''Aspergerin syndroomaksi''.<ref name="mugsy.org"/>▼
Saksalais-englantilainen Uta Frith käänsi Hans Aspergerin vuoden 1944 artikkelin englanniksi ja se julkaistiin vuonna 1991 Uta Frithin toimittamassa teoksessa Autism and Asperger Syndrome<ref>Uta Frith (ed.): [http://www.google.fi/books?hl=fi&lr=&id=HoRX8s8V8WYC&oi=fnd&pg=PR9&dq=Autism+and+Asperger+Syndrome&ots=tl0OXSEwYo&sig=7TOjaVQbNMalgu7pDKujo0bw_kE&redir_esc=y#v=onepage&q=Autism%20and%20Asperger%20Syndrome&f=false Autism and Asperger Syndrome.] Cambridge University Press 1991.</ref>.▼
Aspergerin syndrooma lisättiin kansainväliseen ICD-tautiluokitukseen vuonna 1992<ref name="news-medical.net">[http://www.news-medical.net/health/Asperger-Syndrome-Prognosis.aspx News, Medical.net]</ref> ja kaksi vuotta myöhemmin myös amerikkalaiseen [[DSM]]-luokitukseen.<ref name="news-medical.net"/> ▼
Aluksi luultiin, että aspergerit muodostaisivat vähemmistön autismin kirjon sisällä<ref>Frith & Happé, 1999: [http://www.cs.oswego.edu/~blue/xex/cogsci/reading_group/frith_ML_99.pdf Theory of Mind and Self-Consiousness: What Is It like to Be Autistic.] Sivu 6.</ref>, mutta diagnoosin yleistyessä havaittiin, että aspergereita onkin paljon enemmän kuin muita autisminkirjolaisia.▼
Suharevasta tuli kansainvälisesti kuuluisa vasta vuonna 1996, kun skotlantilainen lastenpsykiatri Sula Wolff käänsi hänen 1920-luvulla ilmestyneen artikkelinsa saksasta englantiin, joka oli syrjättänyt saksan tieteen valtakielenä.▼
Suomessa yleinen tietoisuus Aspergerin oireyhtymästä ja mielenkiinto sitä kohtaan alkoi kasvaa 1990-luvulla<ref name="osa1" />. Kesti kuitenkin kauan, ennen kuin tieto Aspergerin oireyhtymän neurologisesta pohjasta tavoitti kaikki alan ammattilaiset, minkä vuoksi monet psykiatrit pitivät Aspergerin syndroomaa vielä 1990-luvulla "kiisteltynä ilmiönä"<ref>Ryan 1992: Treatment-resistant chronic mental illness: Is it Asperger’s syndrome?. Hospital and Community Psychiatry 43, 807–811</ref>.▼
== Aspergerin syndrooman ilmeneminen käytännössä ==
Rivi 248 ⟶ 224:
== Aspergerkulttuuri ja yhteiskunnallinen Aspergerliike ==
Aspergerkulttuuria syntyy yleensä luonnostaan kahden tai useamman aspergerin kohdatessa. Aspergerkulttuurilla tarkoitetaan tällöin yhteisesti jaettuja käsityksiä siitä, mikä on normaalia ja hyväksyttävää aistimista ja käyttäytymistä. Aspergerkulttuurin mukaisissa tulkinnoissa ei esimerkiksi lähdetä siitä, että katsekontaktin välttely olisi merkki epärehellisyydestä, epäkohteliaisuudesta, ujoudesta tai huonosta itsetunnosta. Aspergerkulttuurin sisällä syntyy myös uusia 'neurotyypillisen' ja 'stimmailun' kaltaisia käsitteitä, jotka kuvaavat autisminkirjolaisten ja valtaväestön välisiä eroja aiempia käsitteitä paremmin.{{Lähde|11. heinäkuuta 2013}}
Rivi 272 ⟶ 249:
== Vanhentuneita ja vääriä käsityksiä Aspergerin syndroomasta ja hoidosta ==
Vanhempien saatettiin ennen epäillä laiminlyöneen lapsensa kasvatuksen, jos lapsi oli omaehtoinen ja itsepäinen eikä totellut opettajan kehotuksia. Aspergerin oireyhtymä ei kuitenkaan johdu vääristyneestä vuorovaikutuksesta tai kasvatuksesta.<ref>[http://www.student.oulu.fi/~kielinen/Aspergerkoulu.html Asperger-lapsen erilaisuuden huomioiminen koulussa]</ref>
Rivi 277 ⟶ 255:
Myös väitteet empatiakyvyn puuttumisesta ovat osoittautuneet vääriksi<ref>Heta Pukki 2007: Näkökulmia seksuaalisuuteen autisminkirjolla. Autismikulttuuri, tutkimustieto ja seksuaalikasvatus. Autspect koulutus. Sivu 7.</ref>. Tutkimusten mukaan aspergerit kokevat yhtä paljon empatiaa kuin valtaväestö, vaikka lukevatkin hieman huonommin muiden ihmisten ilmeitä<ref>Isabel Dziobek, Kimberley Rogers, Stefan Fleck, Markus Bahnemann, Hauke R. Heekeren, Oliver T. Wolf, Antonio Convit. [http://link.springer.com/article/10.1007%2Fs10803-007-0486-x?LI=true Dissociation of Cognitive and Emotional Empathy in Adults with Asperger Syndrome Using the Multifaceted Empathy Test (MET).] Journal of Autism and Developmental Disorders. March 2008, Volume 38, Issue 3, s. 464–473.</ref>
▲== Historiaa ==
▲Venäläinen neurologi [[Grunja Suhareva]] julkaisi vuonna 1926 ensimmäisen Aspergerin syndroomaa käsittelevän kansainvälisesti vertaisarvioidun tieteellisen artikkelin<ref>{{kirjaviite|Tekijä=Nieminen-von Wendt, Taina | Vuosi=2004| Nimike= On the origins and diagnosis of asperger syndrome: a clinical, neuroimaging and genetic study |Selite= Väitöskirja| Julkaisija= Helsingin yliopisto| www=http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/laa/kliin/vk/nieminen-wendt/ | Kieli={{en}}}} <br </ref><ref>G. E. Ssucharewa 1926: [http://content.karger.com/produktedb/produkte.asp?doi=316609 Die schizoiden Psychopathien im Kindesalter.] ''Monatsschrift für Psychiatrie und Neurologie'' 60:235–261.</ref>. Suharevan tutkimus oli kuuden poikalapsen tapaustutkimus, ja hän kutsui syndroomaa ''skitsoidiksi psykopatiaksi''. Psykopatialla tarkoitettiin aiemmin perinnöllisiä luonteen- ja käyttäytymisen piirteitä, joista oli haittaa henkilölle itselleen ja jotka johtivat sosiaalisiin konflikteihin<ref>Colin Müller: [http://autismus-kultur.de/autismus/geschichte/hans-asperger.html Hans Asperger – selbst ein “Asperger”?] 28.6.2006.</ref>. Skitsoidi puolestaan viittaa eristäytyvään persoonallisuuteen. Skitsoidin psykopatian tunnusmerkkejä olivat muun muassa hentorakenteisuus, motorinen kömpelyys, ilmeettömyys, puhemelodian monotonisuus tai jokin muu puheilmaisun erikoisuus, taipumus pysytellä sivussa muiden lasten leikeistä ja oman rauhan kaipuu, haluttomuus jättää aloitettua tekemistä kesken, vaikeus sopeutua muutoksiin sekä taipumus pakko-oireisiin. Suhareva mainitsi artikkelissaan myös taipumuksen pohdiskella asioita sekä ajatella abstraktisti ja skemaattisesti.<ref>G. E. Ssucharewa 1926: [http://content.karger.com/produktedb/produkte.asp?doi=316609 Die schizoiden Psychopathien im Kindesalter.] ''Monatsschrift für Psychiatrie und Neurologie'' 60:235–261.</ref> Jälkimmäinen tarkoittaa loogis-luokittelevaa ajattelutapaa eli itsenäistä teoreettista ajattelua.
▲Suharevan artikkelin ilmestymisen jälkeen aihe vaipui unohduksiin lähes kahdeksikymmeneksi vuodeksi. Siihen tartuttiin tieteellisellä rintamalla uudelleen vasta vuonna 1944, kun jo kertaalleen väitellyt itävaltalainen lastenlääkäri ja erityispedagogian uranuurtaja [[Hans Asperger]] julkaisi ylemmän tason väitöskirjan (Habilitationsschrift) skitsoidista psykopatiasta, jonka oli nimennyt autistiseksi psykopatiaksi<ref>Hans Asperger 1944: [http://www.springerlink.com/content/u350x0683r1g6432/ Die "Autistischen Psychopathen“ im Kindesalter.] ''Archiv für psychiatrie und nervenkrankheiten'' 1944; 117:76–136.</ref>, koska ei ollut tietoinen Suharevan lähes kaksikymmentä vuotta vanhasta työstä. Hans Asperger oli tutustunut uransa aikana yli 200 tapaukseen, joista hän otti neljä lähempään tarkasteluun<ref>Asperger, H. (1944), Die ”Autistischen Psychopathen” im Kindesalter. ''Archiv für Psychiatrie und Nervenkrankheiten'', 117, s. 85–110, 128.</ref>.
▲Hans Asperger lisäsi oireyhtymän tunnusmerkkeihin muun muassa älylliset tai keräilyharrastukseen liittyvät erikoiskiinnostuksen kohteet ja taipumuksen esitelmöidä niistä, katsekontaktin puuttumisen, pyrkimyksen tasa-arvoiseen suhteeseen keskustelukumppanin kanssa, puuttuvan taipumuksen muiden ihmisten alitajuiseen jäljittelyyn, intensiivisen uppoutumisen omaan tekemiseen, ruokailuun liittyvät erikoiset mieltymykset, aistiyliherkkyydet, nukkumiseen liittyvät ongelmat, kehittyneen taiteellisen silmän<ref>Hans Asperger 1944: [http://www.springerlink.com/content/u350x0683r1g6432/ Die "Autistischen Psychopathen“ im Kindesalter.] ''Archiv für psychiatrie und nervenkrankheiten'' 1944; 117:76–136</ref> sekä varhaisen kielenkehityksen ja valtaväestöä suuremman kielelllisen lahjakkuuden<ref>Hans Asperger (1968), Zur Differentialdiagnose des Kindlichen Autismus. Acta paedopsychiatrica, 35, s. 136–145. Sivu 141.</ref>.
▲Hans Asperger korosti, ettei kaikilla yksilöillä ollut suinkaan kaikkia oireyhtymään kuuluvia piirteitä, vaan kyse oli kuvattujen ominaisuuksien esiintymisen kohonneesta todennäköisyydestä<ref>Hans Asperger 1944: [http://www.springerlink.com/content/u350x0683r1g6432/ Die "Autistischen Psychopathen“ im Kindesalter.] ''Archiv für psychiatrie und nervenkrankheiten'' 1944; 117:76–136</ref>.
▲Hollantilainen Van Krevelen vertaili vuonna 1963 autismia ja Aspergerin syndroomaa englanninkielisessä artikkelissaan<ref>Arn van Krevelen 1963: On the relationship between early infantile autism and autistic psychopathy. Acta Paedopsychiatria 30. s. 303–323.</ref>. Van Krevelen julkaisi aiheesta uuden artikkelin vuonna 1971, jossa päätyi siihen, että Aspergerin syndroomalla on huomattavasti parempi ennuste kuin lapsuusiän autismilla<ref>D. Arn van Krevelen. [http://neurodiversity.com/library_van_krevelen_1971.pdf Early infantile autism and autistic psychopathy.] Journal of Autism and Childhood Schizophrenia 1971 Jan–Mar;1(1):82–86. S. 84.</ref>.
▲Vuonna 1979 brittiläinen National Autistic Society julkaisi Communication-lehdessään käännöksen Hans Aspergerin Sveitsissä vuonna 1977 pitämästä luennosta<ref>Asperger, H. (1979), [http://home.iae.nl/users/jhjess/asperger/asplit.html Problems of Infantile Autism. Communication,] 13, 45–52. (Lecture given at Fribourg, Switzerland on 13 March 1977). Asberger Syndroom Literatuurlijst. drs. J.H. Jessurun.</ref>. Englantilainen psykiatri [[Lorna Wing]] julkaisi kahden vuoden kuluttua oman tapaustutkimuksensa viidestä aspergerinsyndroomaiseksi diagnosoimastaan henkilöstä.<ref name="mugsy.org">Lorna Wing: [http://www.mugsy.org/wing2.htm Asperger syndrome: a clinical account. Psychol Med 11 (1): 115–29. 1981.]</ref> Wingin kuvaamille henkilöille annettaisiin nykyään kuitenkin diagnoosiksi lapsuusiän autismi, koska heillä oli merkittävää yleistä viivästyneisyyttä kielellisessä ja kognitiivisessa kehityksessä.
▲Wing päätti nimetä autistisen psykopatian uudelleen johtuen siitä, että oireyhtymän alkuperäinen nimi oli alkanut herättää vääriä mielleyhtymiä. Sanalla psykopatia oli ryhdytty viittaamaan yleiskielessä narsistiseen persoonallisuushäiriöön ja sosiopatiaan. Koska Wing ei ollut tietoinen Grunja Suharevan työstä, hän luuli Hans Aspergeria oireyhtymän keksijäksi ja nimesi oireyhtymän ''Aspergerin syndroomaksi''.<ref name="mugsy.org"/>
▲Saksalais-englantilainen Uta Frith käänsi Hans Aspergerin vuoden 1944 artikkelin englanniksi ja se julkaistiin vuonna 1991 Uta Frithin toimittamassa teoksessa Autism and Asperger Syndrome<ref>Uta Frith (ed.): [http://www.google.fi/books?hl=fi&lr=&id=HoRX8s8V8WYC&oi=fnd&pg=PR9&dq=Autism+and+Asperger+Syndrome&ots=tl0OXSEwYo&sig=7TOjaVQbNMalgu7pDKujo0bw_kE&redir_esc=y#v=onepage&q=Autism%20and%20Asperger%20Syndrome&f=false Autism and Asperger Syndrome.] Cambridge University Press 1991.</ref>.
▲Aspergerin syndrooma lisättiin kansainväliseen ICD-tautiluokitukseen vuonna 1992<ref name="news-medical.net">[http://www.news-medical.net/health/Asperger-Syndrome-Prognosis.aspx News, Medical.net]</ref> ja kaksi vuotta myöhemmin myös amerikkalaiseen [[DSM]]-luokitukseen.<ref name="news-medical.net"/>
▲Aluksi luultiin, että aspergerit muodostaisivat vähemmistön autismin kirjon sisällä<ref>Frith & Happé, 1999: [http://www.cs.oswego.edu/~blue/xex/cogsci/reading_group/frith_ML_99.pdf Theory of Mind and Self-Consiousness: What Is It like to Be Autistic.] Sivu 6.</ref>, mutta diagnoosin yleistyessä havaittiin, että aspergereita onkin paljon enemmän kuin muita autisminkirjolaisia.
▲Suharevasta tuli kansainvälisesti kuuluisa vasta vuonna 1996, kun skotlantilainen lastenpsykiatri Sula Wolff käänsi hänen 1920-luvulla ilmestyneen artikkelinsa saksasta englantiin, joka oli syrjättänyt saksan tieteen valtakielenä.
▲Suomessa yleinen tietoisuus Aspergerin oireyhtymästä ja mielenkiinto sitä kohtaan alkoi kasvaa 1990-luvulla<ref name="osa1" />. Kesti kuitenkin kauan, ennen kuin tieto Aspergerin oireyhtymän neurologisesta pohjasta tavoitti kaikki alan ammattilaiset, minkä vuoksi monet psykiatrit pitivät Aspergerin syndroomaa vielä 1990-luvulla "kiisteltynä ilmiönä"<ref>Ryan 1992: Treatment-resistant chronic mental illness: Is it Asperger’s syndrome?. Hospital and Community Psychiatry 43, 807–811</ref>.
==Katso myös==
* [[Aistiyliherkkyys]]
* [[Stereotyyppinen käytös|Sensorismi]] (stimmailu eli stereotyyppinen käytös)
| |||