Ero sivun ”Intentionaalisuus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 7:
Jokaisella psyykkisellä, tai mentaalisella, ilmiöllä ja teolla on aina sisältö, ja se suuntautuu jotain objektia (''intentionaalista objektia'') kohden. Esimerkiksi uskomisella, haluamisella ja rakastamisella on aina kohde: uskominen on aina uskomista ''johonkin'', haluaminen on aina ''jonkin'' haluamista, rakastaminen on aina ''jonkin'' rakastamista, jne. Brentano käytti ilmaisua "intentionaalinen ineksistenssi" kuvaamaan ajattelun objektien tilaa. Intentionaalisuuden ominaisuus, eli intentionaalisen kohteen omaaminen, oli perustava ero mentaalisten ja fysikaalisten ilmiöiden välillä, koska fysikaalisilta ilmiöiltä puuttuu intentionaalisuus kokonaan. Brentanolla intentionaalisuuden määritelmään sisältyivät "suhde sisältöön", "suuntautuminen objektia kohden" ja "immanentti objektiivisuus".
[[Edmund Husserl]] omaksui intentionaalisuuden käsitteen Brentanolta. Hänen kauttaan käsite sai laajemman huomion nykyaikaisessa filosofiassa, sekä [[mannermainen filosofia|mannermaisen]] että [[analyyttinen filosofia|analyyttisen filosofian]] piirissä. Ranskalainen filosofi [[Jean-Paul Sartre]] identifioi intentionaalisuuden tietoisuuteen teoksessaan ''Oleminen ja ei-oleminen'' (1943), sanoen niiden<sup>minkä?</sup> olevan erottamattomia toisistaan. Tämä oli jyrkkä vastakohta Brentanon näkemykselle, jonka mukaan intentionaalisuus oli vain yksi mentaalisten ilmiöiden ominaisuus. Saksalainen filosofi [[Martin Heidegger]] määritteli teoksessaan ''[[Oleminen ja aika]]'' (1927) intentionaalisuuden "huoleksi" (''Sorge''), tunnetilaksi, jossa yksilön eksistentiaalisuus ja faktisiteetti (''täälläolon'' konkreettinen konteksti edeltävine valintoineen<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.helsinki.fi/filosofia/k2001/salmela.htm | Tekijä=Salmela, Mikko | Nimeke=Tunteiden filosofiaa | Julkaisija=Helsingin yliopisto | Viitattu=18.12.2008}}</ref>) määrittelee heidän [[ontologia|ontologisen]] merkityksensä, vastakohtana pelkästään [[ontinen|ontisille]] asioille.
== Nykyfilosofiassa ==
| |||