Populaarikulttuurissa on käsitelty yhä enenevässä määrin autismin kirjoaautismia. Ensimmäinen elokuva, jossa esiintyi selvästi autistinen henkilö oli [[Sademies]]. Elokuvan kehitysvammanen nimihenkilö omasi kehitysvammastaan huolimatta ilmiömäisen nopean päässälaskutaidon. Elokuvan käsikirjoittajaa inspiroinut Kim Peek ei omannut todellisuudessa matemaattisia lahjoja, mutta hänen muistinsa ja kykynsä hahmottaa visuaalisia kokonaisuuksia ja musiikkia olivat täysin ylivertaiset. Vaikka Peekin käyttäytymisessä olikin paljon autistisia piirteitä<ref name = "Weber2009">Weber B (26 December 2009). [http://www.nytimes.com/2009/12/27/us/27peek.html?_r=1 "Kim Peek, inspiration for 'Rain Man,' dies at 58"]. ''[[The New York Times]]''. Retrieved 08 January, 2010.</ref>, hänhänellä ei ollut autismin kirjollakirjon diagnoosia, vaan hänen poikkeavuutensa liittyivät synnynnäistä aivojen epämuodostumaa aiheuttavaan FG-syndroomaan<ref>Opitz JM, Smith JF, Santoro L (September 2008). "The FG syndromes (Online Mendelian Inheritance in Man 305450): perspective in 2008". Adv Pediatr 55 (1): 123–70. </ref>.
[[Mika Kaurismäki|Mika Kaurismäen]] vuonna 2008 valmistunut [[Sonic Mirror]] elokuva löytää autismin ja rytmin yhteisen kielen. Musiikki ei elokuvassa yhdistä ainoastaan puhuttuja kieliä, vaan myös autismin kirjon kielen ja ilmaisun. Elokuvassa musiikin peili heijastuu kulttuurista toiseen. Legendaarisen jazzrumpalin Billy Cobhamin seurassa kuljetaan muusikon lapsuusmaisemista New Yorkista Brasiliaan, jossa Kaurismäki etsii latinalaisen rytmin alkuperää Salvadorin kaupungissa Malê Debale muusikkoryhmän opastuksella. Sveitsissä nähdään musiikin terapeuttinen vaikutus autismin kirjonautististen ihmisten soittaessa yhdessä nigerialaisen Okuta perkussioryhmän kanssa.<ref>[http://www.uusisuomi.fi/kulttuuri/21694-elokuva-arvio-sonic-mirror Elokuva-arvio: Sonic Mirror]</ref><ref>[http://www.sonicmirror.com/index.php?id=43 Sonic Mirror]</ref>.
