Ero sivun ”Autismi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merkkaus:  epäilyttävä linkki 
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 23:
'''Autismi'''-sana on johdettu muinaiskreikan itseä tarkoittavasta sanasta ''autos'' (αὐτός).<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.etymonline.com/index.php?term=autism|Nimeke=autism (n.)|Julkaisu=Online Etymology Dictionary|Viitattu=19.11.2013}}</ref> Sveitsiläinen psykiatri [[Eugen Bleuler]] kehitti sanan vuonna 1916 kuvaamaan kontaktikyvyttömyyttä, omiin maailmoihin uppoutumista ja muita ihmisiä kohtaan tunnettua välinpitämättömyyttä<ref>{{kirjaviite|Tekijä=Nieminen-von Wendt, Taina | Vuosi=2004| Nimike= On the origins and diagnosis of asperger syndrome: a clinical, neuroimaging and genetic study |Selite= Väitöskirja| Julkaisija= Helsingin yliopisto | www=http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/laa/kliin/vk/nieminen-wendt/ | Kieli={{en}}}}, sivu 10.</ref>. Sanaa alettiin käyttää 1940-luvulla kuvailemaan, miltä Kannerin ja [[Aspergerin oireyhtymä|Aspergerin oireyhtymiin]] liittyvä käyttäytyminen vaikuttaa ulkoa päin tarkasteltuna.
 
''' Kannerin oireyhtymä''' on saanut nimensä [[Leo Kanner]]in mukaan ja johtuu aivojen ja muun keskushermoston synnynnäisestä [[neurologinen poikkeavuus|neurologisesta poikkeavuudesta]], joka aiheuttaa useimmille oireyhtymän kantajille muun muassa hormonitoiminnan poikkeavuuksia<ref>Blythe A. Corbett, Sally Mendoza, Jacob A. Wegelin, Vanessa Carmean, and Seymour Levine. [http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2441887/ Variable cortisol circadian rhythms in children with HFA and anticipatory stress.] J Psychiatry Neurosci. 2008 May; 33(3): 227–234.</ref><ref name="gehan">Gehan A Mostafa and Laila Y AL-Ayadhi 2011: [http://www.jneuroinflammation.com/content/pdf/1742-2094-8-71.pdf A lack of association between hyperserotonemia and the increased frequency of serum anti-myelin basic protein auto-antibodies in autistic children.] Journal of Neuroinflammation 2011, 8:71.</ref>. Uusimman tutkimuksen mukaan Kannerin oireyhtymästä näkyy yleensä viitteitä jo ennen ensimmäistä ikävuotta siten, että lapsi ottaa katsekontaktia, reagoi nimensä lausumiseen, hymyilee ja matkii muita ihmisiä harvemmin kuin muut lapset<ref name=laaja>[http://www.terve.fi/terveyden-abc/laaja-alaisten-kehityshairioiden-varhaisten-merkkien-jaljilla Laaja-alaisten kehityshäiriöiden varhaisten merkkien jäljillä.] Terve.fi-sivusto 8.10.2008.</ref>. Aivoista otetuissa magneettikuvissa on usein havaittavissa poikkeavuutta jo puolen vuoden iässä<ref>American Journal of Psychiatry. Wolff J. ym. [http://ajp.psychiatryonline.org/article.aspx?articleID=668180 "Differences in white matter fiber tract development present from 6 to 24 months in infants with autism"] American Journal of Psychiatry 2012; DOI:10.1176/appi.ajp.2011.11091447</ref>.
 
Koska oireyhtymän tunnuspiirteet ovat yleensä selvästi havaittavissa jo varhaislapsuudessa, sitä kutsutaan myös infantiiliksi eli varhaislapsuuden autismiksi. Nimitys on kuitenkin sikäli harhaanjohtava, että kyse on pitkälti elinikäisistä ominaisuuksista. Vaatimus joidenkin oireiden alkamisesta ennen kolmen vuoden ikää ei ole myöskään ehdoton, sillä [[ICD|tautiluokituksesta]] löytyy myös nimike alkamisiältään epätyypillinen autismi (F84.1)<ref>ICD-10 tautiluokitus</ref>.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Autismi