Ero sivun ”Masurian järvialueen taistelu” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merikanto (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Merikanto (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Masurian järvialueen taistelu:''' [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisessä maailmansodassa]] venäläiset hyökkäsivät itärintamalla itäiseen Saksaan, nykyiseen Puolaan. Kahden armeijan tehtävänä oli pihhtiliikeelläpihtiliikeellä saartaa venäläiset. Kun saksalaiset olivat lyöneet pidemmälle ehtineen venäläisen armeijakunnan [[Tannenbergin taistelu|Tannenbergissä]], jäi jäljelle
Rannenkampfin johtama 2. armeija, joka oli määrätty pysymään paikoillaan, jos Saksa hyökkäisi. Saksa päätti saartaa armeijan etenemällä nopeasti leveällä rintamalla.
VanäläisetVenäläiset taas aikoivat hyökätä eräässä kohdin mutamaanmurtamaan saksalaiasten rintamalinjat. Taistelu ratkaisisi, kumpi suunnitelma onnistuisi. Saksa voitti, joskaan ei aivan niin loistavasti kuin TannanbergissäTannenbergissä. VanäläisetVenäläiset kärsivät suuret tappoit, mutta saksalaistenkin tappiot ylittivät sietorajan.
 
== Masurian järvialueen 1. taistelu ==
Rivi 8:
 
Saksalaisia johti kenraali [[Paul von Hindenburg]].
Saksalaisten suunnitelman kulmakivi oli heidän oma nopeutensa, venäläisten hitaus, operaation salaus, saksalaisten hyvä taisteluhenki ja nopeasti leviävä vanäläisten huono taistelumoraali. Tarkoitus oli saartaa Rennenkampfin armeija hyökkäämällä eteläiseen heikkoon kohtaan. Rennenkampf oli etenemässä Insterburgin aukossa Konigsbergin ja Masurian järvien yli, mutta saatuaan tiedon samosonovinSamsonovin 2. armeijan tuhosta vetäytyi varmemmalle Baltianmereltä Angerburgiin ulottuvaan kaakkoiseen linjaan, jota piti lujempana.
 
Saksalaiset alkoivat edetä 5. syyskuuta kahdella siivellä keskustan pysyessä suunnilleen paikoillaan. III reservidivisiona eteni Arysiin ilman venäläisten vastareaktiota.
Rivi 14:
7. syyskuuta. Nemanin armeija ja Saksan 8. armeija ottivat yhteen 150 km mittaisella rintamalla 8. sysykuuta, jolloin saksalainen rintama oli huomattavasti venäläistä leveämpi. Rintaman siivet sulkivat näin venäläisten armeijaa edeten nopeasti, varsinkin etelässä.
Ankara taistelu ajoi venäläisen XXII ryhmän vetäytymään pois kaakkoon.
9. syyskuuta näkyi, että venäläiset olivat häviöllä, heidän vastahyökkäyksensä pysähtyi ja kääntyi vetäytymiseksi. Lopulta Venäjän joukkojen johtaja Rennenkampf määräsi yleisen vetäytymisen Venäjän rajalle välttääkseen uhkaavan saarron.
 
9. syyskuuta näkyi, että venäläiset olivat häviöllä, heidän vastahyökkäyksensä pysähtyi ja kääntyi vetäytymiseksi. Lopulta Venäjän joukkojen johtaja Rennenkampf määräsi yleisen vetäytymisen Venäjän rajalle.
Huomateessan tämän saksalaiset komentajat päättivät nopeuttaa joukkojensa etenemisen, mutta huhu Venäjän tulevasta vastahyökkäyksestä pelotti miehiä puoli päivää, ja niin venäläisten onnistui paeta syntyvästä saartorenkaasta tykistön suojassa.
Silti venäläiset menettivät 150000 vankeina, kaatuneina ja haavoittuneina, saksalaiset 40000. Venäläisiltä hävisi 150 tykkiä. Heidän armeijansa oli kutistunut kolmasosaan.
Venäjän saksanSaksan operaatiossta vastuussa ollut kenraali erotettiin.
 
<!--