Ero sivun ”Ruumis” versioiden välillä
[katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
[[Image:Da Vinci Vitruve Luc Viatour.jpg|thumb|right|200px|''[[Vitruviuksen mies]]'', [[Leonardo da Vinci]]n kuuluisa piirros ihmisruumiista ja sen mittasuhteista.]]
'''Ruumis''' tarkoittaa [[ihminen|ihmisen]] tai [[eläin|eläimen]] sekä elävää että kuollutta [[elimistö]]ä. Ainoastaan elävää ruumista tarkoittava sana on ''keho''. Suomenkielinen sana keho keksittiin Lääketieteen sanastolautakunnan ja [[Kielitoimisto]]n ensimmäisen hoitajan [[Hannes Teppo|Hannes Tepon]] yhteistyön tuloksena vuonna 1945, kun lääketieteen piirissä syntyi tarve erotella kuollut ja elävä ruumis toisistaan. On mahdollista, että sanalle keho otettiin mallia sukulaiskielestämme virosta, jossa elävää ruumista tarkoittaa sana ''keha''; toisaalta sana ''keho'' esiintyy jo [[Elias Lönnrot]]in sanakirjassa ''kehän'' synonyyminä.<ref name = "KOTUS">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1112 | Nimeke = Ruumis, kalmo ja keho | Tekijä = Taru Kolehmainen | Ajankohta = 3.7.2001 | Julkaisupaikka = Julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa | Julkaisija = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus| Viitattu = 12.11.2010}}</ref>
''[[Kalma]]'' tarkoittaa paitsi kuollutta ruumista, myös muita kuolemaan liittyviä ilmiöitä. Sekaannusten välttämiseksi sanasta kalma on johdettu [[uudissana]]
Monesti kuolleesta ruumiista käytetään nimitystä ''[[vainaja]]'', kun halutaan korostaa kuolleen henkilön henkistä puolta. Kuollutta eläimen ruumista kutsutaan usein ''[[raato|raadoksi]]'' tai ''[[haaska]]ksi'', teuraseläimillä ''[[ruho]]ksi''.
Ruumiin tutkimista kutsutaan [[anatomia]]ksi.
Arkeologiassa ja toisinaan muutenkin ruumista, yleensä pitkälle hajonnutta, voidaan kutsua ihmisen "jäännöksiksi".
==Katso myös==
|