Ero sivun ”Aleksander Lauréus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
linkki muutettu toimivaksi |
p kh |
||
Rivi 1:
{{taiteilija
| taiteilijan_nimi = Aleksander Lauréus
| kuva = Johan Holmbergsson.jpg
| kuvakoko =
| kuvateksti =
| syntymäpäivä = 4. tammikuuta [[1783]]
| syntymäpaikka = [[Turku]]
| kuolinpäivä = [[21. lokakuuta]] [[1823]]
| kuolinpaikka =[[Rooma]], [[Italia]]
| kansallisuus = suomalainen
Rivi 27:
== Elämäkerta ==
[[Tiedosto:Alex Laureus Portrait of Stepmother.JPG|thumb|upright|left|Aleksander Lauréus, ''Taiteilijan äitipuoli Mariana Juliana Lauréus s. Winqvist poikineen'', 1806.]]
Lauréus syntyi Ulrika Lovisan esikoispoikana. Äiti kuoli seitsemännen lapsensa synnytykseen 1794. Isä solmi heti suruajan jälkeen uuden avioliiton 31-vuotiaan Maria Juliana Vinqvistin kanssa. Alexander oli 11-vuotias ja aloitti koulunkäynnin [[Turun katedraalikoulu]]ssa ja pääsi ylioppilaaksi vuonna 1800. Tuolloin häntä kiinnostivat [[Jean-Jacques Rousseau|Rousseaun]] kirjat. Hän opiskeli luultavasti [[Turun piirustuskoulu]]ssa 1800–1802, jolloin opettajana toimi [[Erik Johan Hedberg]]. Lauréus sai 1802 Turun läänin vapaaherra Olof Vibeliuksen johtamalla varainkeruulla kootun 195 [[riikintaaleri]]n 32 killingin suuruisen [[stipendi]]n [[Ruotsin kuninkaallinen taideakatemia|Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa]] (Kungliga Akademien för de Fria Konsterna) Tukholmassa opiskelua varten.<ref>Aleksander Lauréus s. 4
Lauréus lähti syksyllä 1802 Tukholmaan ja aloitti opiskelut Taideakatemian ala-asteella niin sanotussa prinsiippikoulussa 1802–1803. Johtajana oli tuolloin [[Lorenz Pasch]] nuorempi, ja opettajina toimivat muun muassa J. T. Sergel, Louis Masleriez, C. F. von Breda ja [[Pehr Hilleström]]. Alexanderia olivat tukemassa kuninkaallinen sihteeri Gummér ja suomalaissyntyinen eversti, taideakatemian jäsen J. A. von Gerten. Vuosina 1804–1805 Lauréus opiskeli mallikoulussa, Taideakatemian ylemmällä asteella. Hän sai yksityishenkilöltä 50 riikintaalerin piirustuskilpailun palkinnon, jonka turvin hän kävi kotonaan [[Turku|Turussa]] ja ehkä myös [[Ahvenanmaa]]lla. Hän maalasi isänsä ja äitipuolensa muotokuvat. Lauréus ei ilmeisesti enää sen jälkeen käynyt Suomessa. Suomi liitettiin Venäjään 1809, ja siitä tuli [[suuriruhtinaskunta]]. Samana vuonna Lauréus kutsuttiin Taideakatemian agréeksi ja hän sai hovimaalarin arvon. Hän asui Ruotsissa yhdessä Margareta Charlotta Thyneliuksen kanssa. Vuonna 1812 Lauréus nimitettiin Taideakatemian varsinaiseksi jäseneksi. Vuosina 1815–1816 hän hoiti tilapäistä piirustuksen professuuria Taideakatemiassa 150 riikintaalerin vuosipalkalla.<ref>Aleksander Lauréus s. 5</ref>
Lauréukselle myönnettiin 1817 kolmivuotinen matkastipendi, ja hän lähti syyskuussa Margaretan kanssa kohti [[Pariisi]]a. Matka kesti kolme kuukautta. Pariisissa hän opiskeli [[Pierre-Narcisse Guérin]]in ateljeessa 1817–1820. Vuonna 1820 hän lähti Margaretan ja upseeri-taiteilija [[Michael Gustaf Anckarsvärd]]in seurassa [[Italia]]an [[Rooma]]an jälleen Taideakatemian kolmivuotisen stipendin turvin. Lauréus sairastui 9.10.1823 ja kuoli 21.10.1823. Pariisin ajalta maalauksia on vähän, mutta Rooman ajalta töitä on runsaammin.<ref>Aleksander Lauréus s. 6</ref>
Rivi 35:
Lauréuksen maalauksia on ollut näyttelyissä Italiassa Milanossa ja Roomassa 1937.
Teoksia on [[Ateneumin taidemuseo|Ateneumin]], Turun, Tampereen ja Imatran taidemuseoissa, [[Cygnaeuksen galleria]]ssa, [[Kansallismuseo]]ssa, Taidesäätiö Meritassa, [[Gyllenbergin taidemuseo|Gyllenbergin]] ja [[Serlachiuksen taidemuseo]]issa. Ulkomailla maalauksia on
== Palkinnot ==
* Tukholman kuninkaallisen vapaan taiteen akatemian agré 1809
Rivi 51:
*''[http://www.pyynikinlinna.fi/isot_kuvat/kokoelma/laureus.jpg Viininviljelijän perhe]''[http://www.pyynikinlinna.fi/isot_kuvat/kokoelma/laureus.jpg , Emil Aaltosen taidekokoelma]
*[http://www.museo.helsinki.fi/kokoelmat/taidekokoelmat/taidekokoelma/Laureus.htm teoksia Helsingin yliopistomuseo Arppeanumissa]
*[http://www.tampere.fi/taidemuseo/kokoelmat/index.html Matkustajia iltanuotiolla, 1817,
*[http://www.serlachiusartmuseum.fi/suomi/kotimainen.htm Huilunsoittaja ja luutunsoittaja, Gösta Serlachiuksen taidemuseo]
*[http://www.villagyllenberg.fi/fi/fitaidetta/vanhsuomalaista/ Kehräävä nainen, Villa Gyllenberg]
Rivi 62:
<br />
{{Malline:Ennen vuotta 1820 syntyneet taiteilijat Suomessa}}
| |||