Versio 12. syyskuuta 2013 kello 09.14 muokkaa Savir (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, sisällönvakauttajat, palauttajat 96 249 muokkausta rv ← Vanhempi muutos		Versio 24. joulukuuta 2013 kello 17.48 muokkaa kumoa Palosirkka (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 15 839 muokkausta p kh Uudempi muutos →
Rivi 10: == Alueen syntyhistoriaa == Mesopotamia oli [[Eufrat]]- ja [[Tigris]]-jokien välinen alue lähiympäristöineen, jonne kehittyi [[feodalismi\|feodaalinen]] yhteiskunta. Mesopotamian sosiaalinen rakenne muistutti Egyptiä ja oli ainakin yhtä vanha, jollei vanhempikin. Kooltaan [[Eufrat]]in ja Tigrisin välinen alue oli kymmenen kertaa suurempi kuin [[Niili]]n laakso. <ref>R. Broby-Johansen s. 34</ref> Kreikkalainen historioitsija [[Polybios]] 100-luvulla eaa. nimitti Mesopotamiaksi aluetta, jota rajaavat [[Anatolia]]n vuoret, [[Persianlahti]], [[Iran]]in tasangot ja [[Arabia]]n aavikot. Se ei ollut samalla tavoin sulkeutunut kuin Niilin laakso, vaan avaraa aluetta, jota ympäröi asuttu aro- ja vuoristoseutu, joiden metsästäjä- ja ~~paimentolaisasujamisto~~paimentolaisasujaimisto oli jatkuvasti alttiina ympäristön barbaarikansojen hyökkäyksille, joita sivistyneen seudun rikkaudet houkuttelivat.<ref name="R. B-J_35">R. Broby-Johansen: Arkitaide – maailmantaide, Euroopan taiteen tyylin kehitys, s. 35, Tammi 1977, ISBN 951-30-3964-1</ref> Mesopotamia muodostuu kreikan sanoista ''meso'' ('välissä') ja ''potamos'' ('virta'). Viimeisen jääkauden jälkeen vesi oli noussut niin korkealle, että virtaus rannikon lähellä hidastui ja liettyneet virrat hakeutuivat uusiin uomiin. Vähitellen syntyi Eufrat- ja Tigrisjoen väliin yhteinen hedelmällinen suistoalue, "Jokien välinen alue", Kaksoisvirranmaa, Mesopotamia, kulttuurien kehto.<.<ref name="Mv_31">Muinaiset valtakunnat, Kivikaudesta vuoteen 970 eKr. s. 31, Oy Valitut Palat – Reader's Digest Ab, Helsinki 1998, ISBN 951-584-368-5</ref> Mesopotamia oli silloisen maailman suurin sivistäjä.<ref name="Ihmiskunnan värikkäät vaiheet_15">Ihmiskunnan värikkäät vaiheet I, s. 15, Muinaiskulttuurit, Antiikin Kreikka, Rooman valtakunta, WSOY 1971</ref> Rivi 21: :Pääartikkeli: ''[[Mesopotamian maantiede]]'' ~~Mesopotamaiksi~~Mesopotamiaksi kutsutaan monesti aluetta, joka kattaa suunnilleen nykyisen [[Irak]]in. Mesopotamian halki virtaa kaksi suurta jokea, Eufrat ja Tigris. Mesopotamiaa reunustavat arot ja aavikot etelässä ja idässä, ja pohjoisessa ja idässä vuoristo. Mesopotamiassa kesät ovat kuumia ja kuivia, ja talvet viileitä ja sateisempia. Sadetta saadaan talvisin varsinkin pohjoisessa ja ylävemmillä mailla. Alue suunnilleen Bagdadista etelään on niin kuiva, että maanviljely siellä perustuu jokien kuljettamaan veteen. Keväällä lumi sulaa pohjoisen vuorilla, mikä aiheuttaa jokiin tulvan. Alueen maaperä on hedelmällistä, ja maataloustuotteita tuotettiin helposti omiin tarpeisiin ja vientituotteiksi asti. Sen sijaan muita luonnonvaroja on niukasti: taatelipalmu ei sovi rakennuspuuksi kuin karkeisiin rakennelmiin, muutamaa kalkkikivi- tai marmorilouhosta lukuunottamatta muuta helposti louhittavaa kiveä ei ole juuri lainkaan, ja metalleja ja jalokiviä löytyy vain vuorilta.<ref name="EB"/> Alueella on hyvälaatuista savea, ja sitä käytettiin niin savitiilien kuin ~~astoidenkin~~astioidenkin valmistukseen. Savitauluja käytettiin myös kirjoittamiseen.<ref name="EB"/> == Kulttuurit == Rivi 36: ==Muinaisia kansoja== Mesopotamian alueella on ollut muinoin muun muassa sumerilaisia ja [[seemiläiset\|seemiläisiä]] kansoja sekä muun muassa hurrilaisia ja indoeurooppalaisia. Mesopotamian pohjoisosissa myöhemmän [[Assyria]]n seutuvilla nykyisen Pohjois-[[Irak]]in seuduilla kehittyi ehkä noin 6500 eaa. maatalouteen perustuva [[Hassunan kulttuuri]], jonka asukkaat asuivat kylissä, metsästivät, hoitivat karjaa ja viljelivät maata. Asutus oli puolipysyvää. Hassunan kulttuuria seurasi tätä muistuttava [[Halafin kulttuuri]] ja Pohjois-Mesopotamiassa [[Samarran kulttuuri]], jossa alkoi tapahtua kehitystä kohti kiinteämpää asutusta. Samarran kulttuuriin liittyi suuria ~~linnoittetuja~~linnoitettuja kyliä ja maan viljelyä kastelukanavian avulla. Alussa kehityksen painopiste oli pohjoisessa Mesopotamiassa, mutta se siirtyi myöhemmin eteläiseen Mesopotamiaan. Noin 5500 eaa. saapui Mesopotamian tulvatasangolle ehkä [[Iran]]ista ns. [[Ubaidin kulttuuri\|ubaidilaisia]] tai esi-eufratilaisia, joista on saattanut jäädä [[sumeri]]n kieleen ''banana''-[[substraatti]]. Rivi 66: [[Eridu]]-kausi 5500–5000 eaa. Hajji Muhammed-kausi 5000–4500/4400 eaa. [[Ubaid-kausi]] 4400–3900 Klassinen Ubaid 4400–4100 *Jälki-Ubaid 4100–3900 [[Uruk-kausi]] 3900–3100 eaa. [[Dzemdet Nasr -kausi]] 3100–2900 eaa. Historiallinen [[Sumeri]] Varhaisdynastinen I-III [[Akkad]] *[[Urin kolmas dynastia]] [[Babylonia]] ja [[Assyria]]

Ero sivun ”Mesopotamia” versioiden välillä