Ero sivun ”Aspergerin oireyhtymä” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 153:
Monilla aspergereilla on valtaväestön edustajia pienempi luontainen tarve ylläpitää tiheään toistuvia sosiaalisia kontakteja. Aspergerin syndroomalle tyypillinen omiin oloihinsa vetäytyminen ei kuitenkaan johdu kaikissa tapauksissa siitä, että yksilö olisi [[introvertti]], vaan taustalla on usein myös kommunikaatiotilanteiden neurologinen kuormittavuus tai muut kommunikaatioon liittyvät ongelmat. Kasvokkain tapahtuva kommunikointi aiheuttaa aspergereille yleensä huomattavasti enemmän kuormitusta kuin valtaväestön edustajille<ref>Essi Blomberg. [http://www.puoltaja.fi/haasteet/myyttien-murtaja. Myyttien murtaja.] Puoltaja 26.9.2011.</ref>.
 
Aspergerit ovat tyypillisesti valtaväestöä asiakeskeisempiä ja vähemmän ihmiskeskeisiä. Tämän vuoksi kommunikaatio palvelee aspergereiden kohdalla usein toisenlaisia tarpeita kuin valtaväestön keskuudessa. Onnistunut keskustelutilanne merkitsee aspergereille tyypillisesti asiapitoista mielenkiintoisten tietojen tai henkilökohtaisten näkemysten vaihtoa. Aspergereiden lähestymiskulma on tietyssä mielessä älyllisempi tai viileän analyyttisempi kuin valtaväestöllä, jolla hyväksynnän ja arvostuksen kaltaisten tunteiden viestintä on merkittävämmässä asemassa. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että aspergerit olisivat muita ihmisiä tunteettomampia. Monet aspergerit kokevat että heidän tunteensa ovat päinvastoin hyvinkin voimakkaita, vaikka ne eivät suurimmalla osalla näykään muille esimerkiksi ilmeiden välityksellä.{{Lähde|11 Kyseinen havainto on linjassa Kamila ja Henry Markramin esittämän intensiivisen kokemusmaailman teorian kanssa (“intense world” theory)<ref>Kamila Markram and Henry Markram: The Intense World Theory – a unifying theory of the neurobiology of autism. heinäkuutaFrontiers 2013}}in Human Neuroscience, 21 December 2010. http://www.frontiersin.org/Journal/10.3389/fnhum.2010.00224/abstract</ref>.
 
Mielenkiintoisiin aihepiireihin tutustuminen ja mielenkiintoisten elämänilmiöiden pohtiminen näyttelee yleensä aspergereiden elämässä huomattavasti suurempaa roolia kuin itsetarkoituksellinen oleilu muiden ihmisten kanssa. Aspergerit ovat usein kiinnostuneempia laajemmista tai monimutkaisemmista elämänilmiöistä kuin samoina toistuvien jokapäiväisten arkiaskareiden kuvailusta tai ajankohtaisen uutistarjonnan kertaamisesta. Aspergerit kokevatkin usein vaikeaksi osallistua [[small talk]] -jutusteluun, jossa keskustelun asiasisältö on toisarvoisessa roolissa.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://olotila.yle.fi/mina/terveys/asperger-ihminen-ei-osaa-small-talkia|Nimeke=Asperger-ihminen ei osaa small talkia|Tekijä=Aunila, Seija|Julkaisu=Yle Olotila|Ajankohta=25.8.2011|Viitattu=21.11.2013}}</ref> Aspergereille on lisäksi tavallista vaikeampi palauttaa spontaanisti mieleen heille sattuneita tapahtumia<ref>Lind, S.E. and Bowler, D.M. (2010) [http://core.kmi.open.ac.uk/display/15399 Episodic memory and episodic future thinking in adults with autism]. Journal of abnormal psychology 119 (4) pp. 896–905.</ref><ref>Hare, Mellor and Azmi. [http://www.deepdyve.com/lp/elsevier/episodic-memory-in-adults-with-autistic-spectrum-disorders-recall-for-DrnoJl8wS6 Episodic memory in adults with autistic spectrum disorders: Recall for self-versus Other-experienced events.] Research in developmental disabilities. Volume 28 (3) 1.5.2007.</ref>. Esimerkiksi viikonlopun viettoa koskevaan keskusteluun osallistuminen on hankalaa, jos viikonlopun tapahtumat eivät palaudu helposti mieleen{{Lähde|11. heinäkuuta 2013}}.