Ero sivun ”Koulukoti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Aiheesta muualla: Elävä arkisto |
Viitannee tuohon aikaan |
||
Rivi 1:
'''Koulukoti''' on Suomessa [[lastensuojelulaitos]], jonka nykyinen tarkoitus on tarjota nuoren yksilöllisyyttä tukevaa hoitoa, kasvatusta ja opetusta.<ref name=Edu_koulukotiopetus >{{Verkkoviite | Osoite = http://www.edu.fi/yleissivistava_koulutus/teemat/koulukotiopetus | Nimeke = Koulukotiopetus | Julkaisu = edu.fi | Ajankohta = 6.4.2010 | Julkaisija = Opetushallitus | Viitattu = 22.12.2013 }}</ref> Koulukotien toiminnasta on säädetty asetuksella valtion koulukodeista (769/1978).<ref>Luku 3 Koulukodit, s. 15. ''Koulukodit esiripun takana''.</ref> Koulukodin nimi oli vuoteen 1946 saakka '''kasvatuslaitos'''.<ref name=Luku_3.1_s20 >Luku 3.1 Koulukotien historia Suomessa, s. 20. ''Koulukodit esiripun takana''.</ref> Vuonna 2010 Suomessa oli kahdeksan koulukotia, kuusi valtion ja kaksi yksityisen yhteisön ylläpitämää.<ref name=Edu_koulukodit >{{Verkkoviite | Osoite = http://www.edu.fi/yleissivistava_koulutus/teemat/koulukotiopetus/koulukodit | Nimeke = Koulukodit | Julkaisu = edu.fi | Ajankohta = 6.4.2010 | Julkaisija = Opetushallitus | Viitattu = 22.12.2013 }}</ref>
Sosiologi [[Vesa Puuronen|Vesa Puurosen]] mukaan “lapsilla ei aina ollut osaa eikä arpaa siihen, että he joutuivat koulukotiin. He eivät olleet välttämättä tehneet mitään väärää, eivätkä vanhemmatkaan. Riitti, että sosiaalilautakunnassa katsottiin, että perheet olivat huonoja, kykenemättömiä huolehtimaan lapsistaan. Monet joutuivat koulukotiin siksi, etteivät he syystä tai toisesta kyenneet käymään koulua. Oli myös koulupinnausta, pikkurikollisuutta, kolttosia, kepposia, kiroilua, valehtelua, uppiniskaisuutta.” Puurosen mukaan koulukodeissa elettiin kurin ja pelon ilmapiirissä, jossa lapsille ei kehittynyt mitään sosiaalisia elämäntaitoja eikä luottamusta muihin ihmisiin. Myöskään koulutusta ei juuri saanut ja Puurosen haastattelemien entisten koulukodin asukkaiden elämässä keskeistä on ollut koulun käymättömyys ja ammatillinen osaamattomuus. Vaikka jotkut olivat pärjänneet hämmästyttävän hyvin ja lukeneet ja oppineet itse, olivat monet olleet pitkään vankiloissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/sunnuntai/Lastensuojelun+satuttama/a1382760836158 | Nimeke = Lastensuojelun satuttama | Tekijä = | Julkaisu = hs.fi | Ajankohta = 27.10.2013 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Sanoma News Oy | Viitattu = 22.12.2013 }}</ref>▼
== Koulukotien nykyinen hallinointi ja tarkoitus ==
Rivi 16 ⟶ 14:
Koulukotien kovaotteisia kasvatusmenetelmiä alettiin kritisoida ensimmäisen kerran 1950-luvulla ja 1960-luvulla kritiikki voimistui entisestään. Asiaa tutkineiden komiteoiden mukaan koulukotien ruumiilliset rangaistukset olivat välttämättömiä kasvatustyössä.<ref>Luku 3.2 Koulukoteihin kohdistunut kritiikki, s. 21. ''Koulukodit esiripun takana''.</ref> Tuohon aikaa koulukodeissa oli rangaistuksena muun muassa [[Raippa|raippoja]] ja pitkiä eristyksiä putkassa. Koulukodeissa oli myös seksuaalista väkivaltaa sekä simputusta, ja lomille pääsi harvoin, jos koskaan. Vuonna 1964 koulukoteja oli 18.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://tv1.yle.fi/juttuarkisto/dokumentit/dokumenttiprojekti-varastettu-lapsuus | Nimeke = Dokumenttiprojekti: Varastettu lapsuus | Julkaisu = tv1.yle.fi | Ajankohta = 23.04.2013 | Julkaisija = Yleisradio Oy | Viitattu = 22.12.2013 }}</ref>
▲Sosiologi [[Vesa Puuronen|Vesa Puurosen]] mukaan “lapsilla ei aina ollut osaa eikä arpaa siihen, että he joutuivat koulukotiin. He eivät olleet välttämättä tehneet mitään väärää, eivätkä vanhemmatkaan. Riitti, että sosiaalilautakunnassa katsottiin, että perheet olivat huonoja, kykenemättömiä huolehtimaan lapsistaan. Monet joutuivat koulukotiin siksi, etteivät he syystä tai toisesta kyenneet käymään koulua. Oli myös koulupinnausta, pikkurikollisuutta, kolttosia, kepposia, kiroilua, valehtelua, uppiniskaisuutta.” Puurosen mukaan koulukodeissa elettiin kurin ja pelon ilmapiirissä, jossa lapsille ei kehittynyt mitään sosiaalisia elämäntaitoja eikä luottamusta muihin ihmisiin. Myöskään koulutusta ei juuri saanut ja Puurosen haastattelemien entisten koulukodin asukkaiden elämässä keskeistä on ollut koulun käymättömyys ja ammatillinen osaamattomuus. Vaikka jotkut olivat pärjänneet hämmästyttävän hyvin ja lukeneet ja oppineet itse, olivat monet olleet pitkään vankiloissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/sunnuntai/Lastensuojelun+satuttama/a1382760836158 | Nimeke = Lastensuojelun satuttama | Tekijä = | Julkaisu = hs.fi | Ajankohta = 27.10.2013 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Sanoma News Oy | Viitattu = 22.12.2013 }}</ref>
{{Kesken|Lähteenä voi käyttää esim ''Koulukodit esiripun takana''}}
| |||