Ero sivun ”Yhteisövero” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hartz (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Epäselvä väite perussuomalaisten ja keskustan nollaverolinjasta poistettu, kts. Valtiovarainvaliokunnan mietintö 32/2013 vp
Rivi 3:
 
== Yhteisöveron määrä ==
Yhteisövero peritään verotettavasta tulosta, joka lasketaan vähentämällä veronalaisista tuloista vähennyskelpoiset menot. Yhteisöverokanta on vuosina 2012–2013 ollut 24,5 prosenttia. Vuonna 2014 se on 20 prosenttia.
 
Yhteisöverokanta oli aluksi 25 prosenttia vuosina 1993–1997. Vero nostettiin ensin 28 prosenttiin (1998–1999) ja sitten 29 prosenttiin (2000–2004), jonka jälkeen sitä on laskettu. Vuosina 2005-2011 se oli 26 prosenttia ja 2012 alkaen2012–2013 24,5 prosenttia.<ref name="vm 1"/><ref>[http://www.veronmaksajat.fi/File/f6b96637-d964-455c-b578-9dcbafb084c9/Veropolitiikka%20ja%20verotuotot.pdf Jaana Kurjenoja: Veropolitiikka ja verotuotot] s. 16</ref>
 
Verovuosina 2009-2011 valtion osuus yhteisöveron tuotosta on 65,42 prosenttia, kuntien 32,03 prosenttia ja seurakuntien 2,55 prosenttia.<ref name="vm 1"/>
Rivi 11:
Yleishyödylliset yhteisöt eivät maksa tuloveroa kaikista tuloistaan.
 
== Yhteisövero poliittisena kysymyksenä ==
Yhteisöverokanta laskee 20 prosenttiin vuoden 2014 alussa. Verokannan laskemisella pyritään turvaamaan yritysverotuksen kansainvälistä kilpailukykyä, sillä yritysverokantoja on kevennetty monissa maissa viime vuosina. Esimerkiksi Ruotsissa yritysverokanta oli 22 prosenttia vuonna 2013 (28 prosenttia vuonna 2005) ja Virossa 21 prosenttia vuonna 2013 (24 prosenttia vuonna 2005).<ref>http://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Tuloverot/Yhteisoverotus/</ref>
Yhteisöverokanta laskee 24,5 prosentista 20:een vuoden 2014 alussa. Verokannan laskemisen tavoitteena oli hallituksen mukaan ''"kasvupotentiaalin vahvistaminen, investointien vauhdittaminen, työpaikkojen luominen ja yritysten palkanmaksuvarasta huolehtiminen"''.<ref>[http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=380061 Valtioneuvoston viestintäosasto 21.3.2013: Hallitus on sopinut valtiontalouden kehyksistä: Vahva panostus kasvuun, työllisyyteen, oikeudenmukaisuuteen ja vakauteen]</ref> Sillä myös pyrittiin turvaamaan yritysverotuksen kansainvälistä kilpailukykyä, sillä yritysverokantoja on kevennetty monissa maissa viime vuosina. Esimerkiksi Ruotsissa yritysverokanta oli 22 prosenttia vuonna 2013 (28 prosenttia vuonna 2005) ja Virossa 21 prosenttia vuonna 2013 (24 prosenttia vuonna 2005).<ref>http://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Tuloverot/Yhteisoverotus/</ref> Verokannan laskemista kannattivat kaikki eduskuntapuolueet vasemmistosta oikeistoon; perussuomalaiset tosin vaati alennuksen rajoittamista 22 prosenttiin.<ref>[http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/vavm_32_2013_p.shtml Valtiovarainvaliokunnan mietintö 32/2013 vp]</ref>
 
Yhteisöveron poistamista ovat tukeneetkannattaneet muun muassa Kokoomus,Kokoomuksen SuomenNuorten Yrittäjät, KeskustaLiitto ja Perussuomalaiset. [[Björn Wahlroos]], onviime kannattanutmainittu yhteisöveronsillä poistamistaperusteella, koskaettä se parantaisi yrittäjyyden edellytyksiä.<ref>http://www.talouselama.fi/uutiset/wahlroos+kokoomusnuorten+lehdessa+yhteisovero+pois/a2147800</ref> VATTin ylijohtaja [[Juhana Vartiainen]] kertoo VATTin asiantuntijodien olevan sitä mieltä, että yhteisövero häviää lopulta kokonaan, koska valtiot kilpailevat veronalennuksilla kohti nollaa.<ref>http://www.taloustaito.fi/fi-FI/u/taloustaidon-uutiset/vartiainen-yhteisovero-poistuu-lopulta-kokonaan-2</ref>
 
== Muu yritystoiminnan verotus ==