Ero sivun ”Stand up -komiikka” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ehdotan lupaavaksi artikkeliksi
Tanár (keskustelu | muokkaukset)
kh: "stand up" ilman yhdysmerkkiä
Rivi 11:
Mikrofonin, äänilevyn ja radion yleistymisen myötä sanallinen komiikka kehittyi maailmansotien välillä. Moni vaudeville-esiintyjä siirtyikin radiokoomikoiksi, kuten [[Jack Benny]], [[Bob Hope]] ja [[George Burns]]. Samalla etninen komiikka väheni ja antoi tilaa aiheille, joille koko maa saattoi nauraa yhdessä, kuten [[baseball]]ille.<ref name="penn" />
 
===Nykyaikainen stand- up -komedia===
1950-luvulla television viihdeohjelmat kuten ''[[The Ed Sullivan Show]]'' ja ''[[The Tonight Show]]'' toivat koomikot amerikkalaisten olohuoneisiin. Vuosikymmenen merkittävin stand up -koomikko oli [[Lenny Bruce]], joka venytti sallittavuuden rajoja provosoivilla aihevalinnoillaan ja rivolla puhetavallaan. Brucesta tulikin monen myöhemmän stand up -koomikon esikuva; tunnetuimpia heistä oli [[George Carlin]], joka puolestaan innoitti monia nykyajan koomikoita kuten [[Jerry Seinfeld]]ia ja [[Chris Rock]]ia.<ref name="penn" />
 
Myös Britanniassa stand- up nousi suosioon toisen maailmansodan jälkeen, ja moni brittiläinen koomikko kuten [[Peter Sellers]], [[Spike Milligan]] ja [[Tommy Cooper]] aloitti uransa silloin stand up -koomikkona.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.northern-scot.co.uk/Features/Featured-Articles/The-history-of-stand-up-comedy-28042011.htm | Nimeke =The history of stand up comedy | Tekijä = | Ajankohta =28.4.2011 | Julkaisija =The Northern Scot | Viitattu = 25.10.2013 }}</ref>
 
1970-luvulla etenkin Carlin ja [[Richard Pryor]] toivat stand- upiin suorapuheisuuden sekä poliittiset ja henkilokohtaiset aiheet, ja Pryor myös mustan näkökulman.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.youwillnotbelieve.us/history-of-stand-up/week-4-the-rebel-becomes-popular.html | Nimeke =The Rebel becomes Popular | Tekijä =Matthew Latkiewicz | Ajankohta = | Julkaisija =You Will Not Believe | Viitattu = 25.10.2013 }}</ref> 1970-luvun puolivälissä yhdeksi stand upin teemaksi nousi irrelevantti huumori ja [[ironia]], joka kohdistui myös itse viihteentekemiseen. Tämän tyylin merkittävimpiä edustajia olivat [[Andy Kaufman]], [[Steve Martin]] ja [[Albert Brooks]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.youwillnotbelieve.us/history-of-stand-up/week-5-stand-up-turns-in-on-itself.html | Nimeke =Stand-Up Turns in on Itself | Tekijä =Matthew Latkiewicz | Ajankohta = | Julkaisija =You Will Not Believe | Viitattu = 25.10.2013 }}</ref> 1970-luvun alussa Yhdysvalloissa avattiin ensimmäiset stand up -klubit, joissa nousevat koomikot saattoivat kehittää esityksiään yhdessä. Etenkin [[Johnny Carson]]in juontamaan ''The Tonight Show'hun'' pääsemisestä oli tullut erityisen tärkeää koomikon uran kannalta, ja ohjelman ansiosta Yhdysvalloissa olikin 1980-lukuun mennessä avattu satoja komediaklubeja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.youwillnotbelieve.us/history-of-stand-up/week-6-what-is-the-deal-with-airplanes.html | Nimeke =What Is The Deal With Airplanes? | Tekijä =Matthew Latkiewicz | Ajankohta = | Julkaisija =You Will Not Believe | Viitattu = 25.10.2013 }}</ref>
 
1980-luvulla stand up -klubit elivät Yhdysvalloissa kulta-aikaansa kun [[Robin Williams]]in, [[Jay Leno]]n, [[Bill Cosby]]n, [[Paul Reiser]]in, [[Eddie Murphy]]n ja [[Chris Rock]]in kaltaiset tähdet esiintyivät suosituilla klubikiertueillaan. 1990-luvun alkuun mennessä moni tähti oli kuitenkin siirtynyt stand- upista televisioon ja elokuviin, ja kun samalla runsas televisiotarjonta oli vähentänyt klubiyleisöä, moni klubi joutui sulkemaan ovensa tai heikentämään ohjelmistonsa laatua. Myös Yhdysvalloissa voimistunut [[poliittinen korrektius]] vaikeutti stand- upin tekemistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.shayne-michael.com/myArts.php?artID=42 | Nimeke =The Rise and Fall of Stand-up Comedy | Tekijä =Shayne Michael | Ajankohta =1994 | Julkaisija = | Viitattu = 27.10.2013 }}</ref>
 
1990-luvulla yhdysvaltalaiset televisioyhtiöt vähensivät ylitarjonnan jälkeen komediaohjelmiaan, mutta samalla maassa perustettiin komedialle pyhitetty kaapelikanava ''[[Comedy Central]]''. Vuosikymmenen suosituimpia koomikoita olivat Jerry Seinfeld, jolla oli myös oma [[tilannekomedia]]sarjansa, sekä Chris Rock. Perinteisen stand- upin rinnalle syntyi Länsirannikolla ''alternative comedy'' -komiikka, jonka vapaamuotoinen komiikka rikkoi entisiä rajoja; tämän tyylin edustajista tunnetuiksi tulivat muun muassa [[Sarah Silverman]], [[Janeane Garofalo]] ja [[Patton Oswalt]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://comedians.about.com/od/historyofstandupcomedy/a/history90s.htm | Nimeke =Stand-up Comedy in the 1990s: Comedy Collapse| Tekijä = Patrick Bromley| Ajankohta = | Julkaisija =About.com | Viitattu = 29.10.2013 }}</ref>
 
2000-vuosikymmenellä Yhdysvaltain stand up -komiikka elpyi. ''The Original Kings of Comedy'' -kiertueen kaltaiset kiertueet keräsivät suuria yleisöjä, ja uusia komediaklubeja perustettiin jälleen. Myös Internetin, [[YouTube]]n, [[Myspace]]n ja [[Facebook]]in suosio hyödytti stand up -koomikoita, jotka saivat näin uutta yleisöä. [[Dane Cook]] nousi suursuosioon ennenkaikkea Internetin ansiosta, ja [[Jeff Foxworthy]] menestyi työväenkomiikallaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://comedians.about.com/od/historyofstandupcomedy/a/history00s.htm | Nimeke =History of Stand-up Comedy: 2000-2010: Stand-up Back on Top | Tekijä =Patrick Bromley | Ajankohta = | Julkaisija =About.com | Viitattu = 29.10.2013 }}</ref>
Rivi 28:
Eurooppalaisiin stand up -koomikoihin, jotka menestyvät hyvin myös Yhdysvalloissa, lukeutuvat ennen kaikkea [[Eddie Izzard]], [[Ricky Gervais]] ja [[Billy Connolly]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://blog.nuraypictures.com/five-european-stand-up-comedians-americans-should-know-about/ | Nimeke =Five European Stand-Up Comedians Americans Should Know About | Tekijä =Jonathan Waldrop | Ajankohta =24.4.2013 | Julkaisija =Nuray Pictures | Viitattu = 30.10.2013 }}</ref>
 
===Stand- up -komedia Suomessa===
[[Suomi|Suomeen]] stand up tuli 1990-luvulla. Vuonna 1991 koomikko [[Stan Saanila]] esiintyi [[Vanha ylioppilastalo|Vanhalla ylioppilastalolla]] ruotsiksi. Yhdeksänkymmentäluvun puolivälissä avattiin ensimmäiset suomenkieliset stand up -klubit, ja 2000-vuosikymmenellä stand up -komiikkaa alettiin nähdä televisiossa ''Club Act!one'' (2004/2007) ja ''Komiikkatehdas'' (2006) -ohjelmien myötä.<ref>Jyvälä 2013, s. 4.</ref>
 
Rivi 41:
Stand up -koomikot ottavat aiheensa yleensä omasta elämästään. Koomikko voi kertoa esityksessään perheestään tai avioliitostaan, tai hän voi ottaa aiheensa arkipäiväisistä asioista, joihin hän on viime aikoina törmännyt. Myös ajankohtaiset uutisaiheet ja päivänpolitiikka ovat stand upissa suosittu teema. Stand up -koomikko tarkastelee aiheitaan nimenomaan omasta näkökulmastaan ja valitsee esitykseensä itseään syystä tai toisesta kiinnostavia aiheita. Usein asiat ovat kiinnostavia juuri siksi, että niihin liittyy jotain ironista, turhauttavaa tai hauskaa, minkä koomikko pyrkiikin välittämään esityksessään.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ezinearticles.com/?Identifying-Topics-in-Stand-Up-Comedy&id=3551015 | Nimeke =Identifying Topics in Stand-Up Comedy | Tekijä =Shayne Michael | Ajankohta =10.1.2010 | Julkaisija = EzineArticles.com| Viitattu = 27.10.2013 }}</ref>
 
Stand- upissa käsitellään usein kiistanalaisia aiheita kuten [[tabu]]ja ja rodullisia [[Stereotypia|stereotypioita]]. Koomikon tehtävänä on usein nähty se, että hän menee "liian pitkälle" vaiettujen aiheiden käsittelyssä.<ref name="humanity" /> Koomikko George Carlin on sanonut: “Näen koomikon velvollisuutena etsiä mihin raja on vedetty ja sitten ylittää se tarkoituksellisesti”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.goodreads.com/quotes/133108-i-think-it-s-the-duty-of-the-comedian-to-find | Nimeke =George Carlin > Quotes | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =Goodreads | Viitattu = 28.10.2013 }}</ref> Koomikoita arvostellaankin usein loukkaavista vitseistä, mutta toisaalta heitä myös usein kiitetään kipeiden asioiden tuomisesta keskusteluun huumorin pehmentämänä. Vähemmistöihin itse kuuluvat koomikot käsittelevät usein omaan ryhmäänsä kohdistuvia stereotypioita ja siten vähentävät niihin liittyvää ulkopuolista vallankäyttöä ja samalla monipuolistavat käsityksiä ryhmästään. Tällaisia ristiriitaisia koomikkoja kuitenkin kritisoidaan myös stereotypioiden vahvistamisesta, sillä heidän huumorinsa löytää suosiota myös vihamielistä stereotypiointia kannattavien joukosta.<ref name="humanity">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.humanityinaction.org/knowledgebase/174-when-the-truth-hurts-tell-a-joke-why-america-needs-its-comedians | Nimeke =When the Truth Hurts, Tell a Joke: Why America Needs Its Comedians | Tekijä =Roger Cohen, Ryan Richards | Ajankohta = | Julkaisija =Humanity in Action | Viitattu = 28.10.2013 }}</ref>
 
===Materiaali===