Ero sivun ”Työpsykologia” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 20 Wikidatan sivulle d:q2045692 siirrettyä kielilinkkiä
p fix
Rivi 1:
'''Työ- ja organisaatiopsykologia''' tutkii työssä tapahtuvia psykologisia prosesseja. Organisaatiopsykologia keskittyy [[Organisaatio|organisaatio]]iden toimintaan. Työ- ja organisaatio [[psykologia]] ovat toisiaan lähellään olevia psykologian haaroja.
 
Työ- ja oorganisaatiopsykologiaorganisaatiopsykologia tekevät työn ja organisaation analyysia ja tutkivat niiden [[Kehityspsykologia|kehittämistä]], johtamista, työturvallisuutta, [[Ergonomia|ergonomia]]a, [[Sosiaalipolitiikka|sosiaalipolitiikka]]a, oppivaa organisaatiota, työntutkimusmetodologiaa, [[Viestintä|vuorovaikutus]]ta työorganisaatiossa sekä hyvinvointia ja kuormittumista työssä. Organisaatiopsykologia sivuaa myös organisaatioiden [[Liiketaloustiede|liiketoimintaympäristö]]ä, [[Antropologia|organisaatioiden kulttuuria]].
 
==Organisaation toiminta==
Organisaation tavoitteena on työn tekemisen avulla luoda lisäarvoa resursseista, eli tiedosta, materiaalista ja rahasta tuotteita ja palveluita. Organisaation johtamisen avulla työskentelyn tehokkuuteen voidaan vaikuttaa. Organisaatio psykologia tutkii johtamista muunmuassamuun muassa suunnittelua, työn ja resurssien organisointia, työn johtamista ja kontrollointiavalvomista.
 
Organisaation toimintaan vaikuttaa työntekijöiden [[Ihmisoikeus|ihmisoikeuksien]] toteutuminen työympäristön mielekkyys.
 
Organisaatiot muodostavat yksittäisten työntekijöiden kanssa psykologisen sopimuksen, jossa yksilö antaa organisaation käyttöön aikaa, tietotaitoa, luovuutta ja sitoutumista. Organisaatio puolestaan maksaa palkan, luo turvallisuuden tunnetta ja voitvoi myös antaa [[Sosiaalinen status|sosiaalisen status]] aseman.
 
==Arvot ja etiikka==
Rivi 24:
Motivaatiota voidaan selittää muunmuassa [[Tarveteoria|tarveteori]]oiden avulla. Maslowin [[Tarvehierarkia|tarvehierarkia]]ssa alemman tason tarpeet on tyydytettävä, ylemmän tason tarpeiden tyydyttämisesksi. Tarvehierarkiassa alhaalta ylös on (1)fysiologiset, (2) turvallisuuden, (3) yhteenkuuluvuuden ja rakkauden, (4) arvonannon sekä (5) itsensä toteuttamisen tarpeet. Clayton p. Alderferin teoriassa vastaavasti on (1) olemassaolo, (2) vuorovaikutus ja (2) kasvu. David McClelland teoriassa puolestaan on liityntä, valta ja suoriutuminen. [[Frederick Herzbergin kaksifaktoriteoria|Herzberg]] sisältää motivaatiota mahdollisesti heikentävät hygieenia tekijöihin ja parantaviin motivaatiotekijöihin. <ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Valkealahti, Kyllikki | Otsikko = Motivaation monet mallit | Julkaisu = Itsetuntemuksesta voimaa työssä jaksamiseen | Vuosi = 2004 | Numero = 23 | Sivut = 44 &ndash;46 | www = www = http://www.uva.fi/materiaali/pdf/isbn_952-476-052-5.pdf }}</ref>
 
Motivaatiotekijät voidaan jakaa myös ihmisin sisäisiin ja ulkoisiin motivaatiohin. Sisäisiä motivaatioita on muunmuassamuun muassa kasvun tai kehittymisen tarpeet. Sisäisiä motivaatioita on vaikea muuttaa johtamisen avulla, kun taas ulkoisia motivaattoreita, eliei. esimerkiksiEsimerkiksi palkaa voidaan helpommin muuttaa. Pelkästään motivaatio ei kuitenkaan riitä tehtävien suorittamiseen vaan yksilöt ja organisaatioorganisaatiot tarviitarvitsevat myös tehtävien suorittamiseen vaadittavat taidot. Työntekijä voi kokea työssä niinsanottuaniin sanottuaja [[Flow|flow]] kokemuksia, kun hänellä on tarvittavat taidot tehtävän hoitamiseen ja sekä ulkoiset ja sisäiset motivaatiotekijät toteutuvat tehtävässä. <ref name= "Kehr"> {{Lehtiviite| Tekijä = Kehr, Hugo M. | Otsikko = Intergrating Implicit Motives, Explicit Motives, and Perceived Abilities: The Compensatory Moel of Work Motivation and Volition | Julkaisu = Academy of management Review | Vuosi = 2004 |Numero = 3 | Sivut = 479&ndash;499 | www = http://www.jwalkonline.org/docs/Grad%20Classes/Fall%2007/Org%20Psy/Cases/motivation%20articles/compensatory%20model%20of%20work.pdf | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
==Ryhmät==
Työ- ja organisaatiopsykologiaan liittyy erilaiseterilaisia ryhmätryhmiä. Ryhmien toimintaan liittyy ryhmän ominaisuudet ja [[Ryhmäkäyttäytyminen|ryhmäkäyttäytyminen]]. Ryhmien tekemiin päätöksiin vaikuttaa muunmuassamuun muassa [[Ryhmäajattelu|ryhmäajattelu]], jonka seurauksena ryhmä voi tehdä hyviä tai huonoja päätöksiä. Ryhmäajattelun huonoja päätöksiä kutsutaan [[Abilenen paradoksi]]ksi, eli kaikki ryhmän jäsenet voivat tehdä epämieluisan päätöksen ajatellen muiden ryhmänjäsenten haluavan päätöstä.
 
Organisaatioissa [[Neuvottelu|neuvottelu]]t käydään sekä ryhmien sisällä, että organisaation sidosryhmien kesken. Neuvotteluissa ongelmana voi olla osapuolien ajattelu kakun jakamisesta kakun kasvattamisen sijaan.