Ero sivun ”Laukon Kurki-suku” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 2 Wikidatan sivulle d:q5413742 siirrettyä kielilinkkiä |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 8:
Suvun erään jäsenen sinettikuviossa jo 1400-luvun alkuvaiheilta on kurjen kuva.
Vaakunassa kuitenkin on miekka kolmen tähden välissä. Vaakuna muodostui vapaaherrojen vaakunaksi paroni Jönsin myötä, joka 1652 rekisteröitiin vapaaherran arvoon [[Ruotsin ritarihuone]]eseen. Vuonna 1797 [[Arvid Fredrik Kurck]] (
==Laukon alkuperäissuku / Niemenpään suku==
Kansantarinoiden mukaan vanhimman Kurki-suvun kantaisiin kuului [[1200-luku|1200-luvun]] [[pirkkalaiset|pirkkalaispäällikkö]] [[Matti Kurki]], joka olisi saanut Laukon haltuunsa urotöistään. Tarinoiden paikannus sinänsä täsmää, sillä Laukon kartanon maat kuuluivat muinaiseen Pirkkalaan, joka on myös Matti Kurki -tarinoiden vahvinta esiintymisaluetta. Yhteyttä on kuitenkin pidettävä kyseenalaisena, koska Matti Kurjen ja ensimmäisen asiakirjoihin merkityn Kurjen (Jaakko, Jaakob, tai Jeppe Kurki, 1300-luvun loppu), [[Kanta-Häme]]essa sijainneen [[Harvialan kartano|Niemenpään kartanon]] omistajan ja Suomen alilaamannin, välissä on kokonainen vuosisata, paikkakunta ja maakunta ovat erilliset, eikä Kurki-nimi liene ollut harvinainen. Lisäksi Matti Kurki saattaa olla täysin [[kuvitteellinen hahmo]].
Keskiajalla, ennen 1500-luvun kirkkoreduktiota, kuninkaat harvoin antoivat maata perinnöllisinä lahjoituksina muuten kuin kirkolle. Lahjoitukset eli donaatiot yleistyivät vasta 1500-luvulla. Kansantarun tämä yksityiskohta lienee siis myöhäinen, tai sitten se viittaa Laukolle myönnettyyn rälssiin.
Laukko ei liene ollut mikään suurkartano, ennen kuin nk. keskimmäinen Kurki-suku (tässä luettelossa
==Keskiaikainen Kurki-suku==
''Niemenpään'' Kurkien perijätär joskus 1300-luvun loppupuolella meni naimisiin ruotsalais- tai saksalaisperäisen Svärd-lisänimeä käyttäneen Hermannin kanssa, jonka vaakunakuvio oli miekka. Heidän pojistaan ainakin Nils käytti Kurki-nimeä, joskin ilmeisesti miekka-aiheista vaakunaa, mutta yksi pojista, Peder, lienee käyttänyt Svärd-nimeä (
''Tähän aikakauteen liittyy:'' [[Elinan surma]] -runosta kuuluisaksi tullut
[[Klaus Kurki]] ([[1400]]-luvulla). [[Ylä-Satakunta|Ylä-Satakunnan]] kihlakunnantuomari Klaus Kurki mainitaan useissa asiakirjoissa
Piispa Arvid Kurjella oli sisar (tai sisarpuoli) rouva Elin, joka oli naimisissa laamanni Knut Erikssonin kanssa. Kumpikaan sisaruksista ei käyttänyt patronymiä. Piispa Arvid Kurjen perillinen, sekä Kurkien nimen ja
==Aatelinen, sittemmin vapaaherrallinen ja kreivillinen Kurck-suku==
Piispa Arvid Kurjen sisaresta Elinista, eli keskiaikaisten Kurkien perijättärestä, polveutuu seuraava mieslinjainen suku, joka ei kuitenkaan enää käyttänyt nimeä Kurki. Elin Kurjen aviomies [http://fi.wikipedia.org/wiki/Knut_Eriksson_Kurki Knut Eriksson] kohosi koko valtakunnassa hyvin merkittävään asemaan. Mitään Kurki- tai Kurck
Rouva Elinin, jonka vanhemmat olivat olleet Klas Jeppesson Kurki ja vanhempaa Stenbock-sukua ollut Elin Jönsdotter, poika oli valtaneuvos Jöns Knutsson (1503
▲Rouva Elinin, jonka vanhemmat olivat olleet Klas Jeppesson Kurki ja vanhempaa Stenbock-sukua ollut Elin Jönsdotter, poika oli valtaneuvos Jöns Knutsson (1503-n 1577). Jöns Knutssonin isä [[Knut Eriksson]] (kuoli 1539), joka siis tuli "[[kotivävy]]ksi" Laukon kartanoon, oli valtaneuvos ja vuodesta 1511 Pohjois-Suomen laamanni, ja lienee ainakin isänsä puolelta ollut ruotsalaista aatelia. Jöns Knutssonista tuli isänsä jälkeen laamanni. Suku jatkuu hänen Ingeborg Tottin kanssa solmimansa toisen avioliiton pojasta:
* Knut Jönssson (kuoli 1598) oli suomen aatelislippueessa ratsumestarina. Hänen vaimonsa oli Birgitta Pedersdotter Gylta, joka peri Södermanlannin Näshultasta Hedensön kartanon, josta tuli Kurck-suvun tukikohta Tukholman lähistöllä.
* Eversti [[Axel Kurck]] [[1555]]
* [[Valtaneuvos]] [[Jöns Kurck]] (
* [[Knut Kurck]] (
* Jöns Kurckin poika, [[Gabriel Kurck]] (
* [[Arvid Fredrik Kurck]] (
* [[Knut Kurck (vanhempi)]] (
▲Eversti [[Axel Kurck]] [[1555]]-[[1630]] oli sotilas, josta [[nuijasota| nuijamiehet]] halusivat tuloksetta tehdä päällikkönsä. Myöhemmin Suomen ylipäällikkö.
▲[[Valtaneuvos]] [[Jöns Kurck]] (1590-1652) korotettiin vapaaherraksi ja hänestä alkoi vapaaherran arvoon oikeutettu Kurck-suku, joka piti Laukkoa hallussaan vielä runsaat sata vuotta, mutta asettui vähitellen Ruotsin puolelle, jossa he olivat ylhäisaatelia ja usein valtakunnan tärkeiden virkamiesten joukossa.
▲[[Knut Kurck]] (1622-1690) toimi Ruotsin valtaneuvoksena ja Svean hovioikeuden presidenttinä.
▲Jöns Kurckin poika, [[Gabriel Kurck]] (1630-1712), asutti Laukon kartanoa vuodesta 1683 kuolemaansa asti. Gabriel palveli myös kruunun palveluksessa upseerina ja soti muun muassa Espanjassa ja Puolassa. Gabriel oli myös valtakunnankansleri [[Axel Oxenstierna]]n siskonpoika.
▲[[Arvid Fredrik Kurck]] (1735-1810) sai 1797 kreivin arvon, mutta ei introdusoinut sitä ritarihuoneessa.
▲[[Knut Kurck (vanhempi)]] (1761-1831) oli valtiomies, hovimarsalkka, ja everstikamarijunkkari.
▲Vapaaherrallinen suku on vieläkin hengissä vuonna 2012.
==Lähteitä==
Rivi 50 ⟶ 45:
* ''Äldre svenska frälsesläkter'', Folke Wernstedt, 1965 (käsittelee Arvi Kurjen sukua ja Svärd-sukua)
* ''Svenska adelns ättartavlor'', Gustaf Elgenstierna, 1925 (1998 painos)
* ''Laukon omistajia ja vaiheita'', Yrjö Raevuori, 1963. Käsittelee sekä Kurki- etä Kurck
* ''Den friherrliga ätten Kurcks ursprung'', Gillingstam Hans, Genos 2, 1964.
* ''Bidrag till Finlands Historia III-V'', Hausen Reinh. (toim.), Helsinki 1904, 1912, 1917.
* ''A Noble Life. The Cultural Biography of Gabriel Kurck (
==Aiheesta muualla==
* {{Kansallisbiografia|id=194|nimi=Kurki (
* http://www.narva.sci.fi/kktie/laukko.html (ks. myös sivulla olevat jatkolinkit)
* http://rossi.se/phpGedView/individual.php?pid=I5736&ged=Gustaf_%20Sofia.ged
[[Luokka:Suomen historia]]
|