Ero sivun ”Kesäolympialaiset 1940” versioiden välillä

ei muokkausyhteenvetoa
[katsottu versio][katsottu versio]
(Stadion-kuvan lisäys)
Ei muokkausyhteenvetoa
Vuoden 1940 kisoja haki alunperin yksitoista kaupunkia. KOK:n oli määrä valita voittaja vuoden 1935 kokouksessa [[Oslo]]ssa. Enakkosuosikkeja olivat Tokio ja [[Rooma]]. Vain pari viikkoa ennen [[Oslo]]n kokousta Italia luopui kisojen hausta Tokion hyväksi ja siirsi hakemuksensa vuoden 1944 kisoihin. KOK:ssa ei tällaista ratkaisua katsottu hyvällä. Niinpä vuoden 1940 kesäkisojen isäntäkaupungin valinta siirrettiin heinäkuulle 1936 [[Kesäolympialaiset 1936|Berliinin kesäolympialaisten]] yhteyteen. Ehdokkaiksi tässä vaiheessa jäi vain Tokio ja Helsinki.
 
Äänestys Berliinin kokouksessa tapahtui kaksiosaisena - paikan päällä annetut ja KOK:n jäsenten äänet sekä poissaolevien lähettämät postiäänet. Berliinin olympiakisoihin kokoontuneet äänestivät Helsingin hyväksi 27-2027–20, mutta kaikki postitse toimitetut äänet menivät Tokiolle eli lopullinen tulos oli 36-2736–27 Tokion hyväksi.
 
== Tokion kisat ==
Tokion vuoden 1940 olympiakisojen oli määrä olla osa [[Japani]]n valtion 26002 600-vuotisjuhlallisuuksia, sillä myyttisen ensimmäisen keisarin [[Jimmu]]n valtaannousu oli ajoitettu vuoteen 660 eaa. Juhlavuonna oli suunniteltu järjestettäväksi myös Tokiossa [[maailmannäyttely]]. Kesäolympiakisat Tokiossa oli tarkoitus järjestää 21. syyskuuta – 6. lokakuuta 1940.
 
Kisojen siirtämistä muualle ehdotettiin jo vuonna 1938 sodan takia, mutta japanilaisjärjestäjät vakuuttivat pystyvänsä pitämään kisat normaalisti. Myöhemmin samana vuonna järjestäjät ilmoittivat luopuvansa kisoista. Syynä oli kansainvälisen painostuksen lisäksi myös [[Keisarillisen Japanin armeija|Japanin armeija]]n vastustus, sillä se piti kisojen myötä maahan tulevia ulkomaisia vaikutteita haitallisina japanilaisellle kulttuurille.
 
== Helsingin kisat ==
[[KuvaTiedosto:Olympic stadium of Helsinki in 1930's.jpg|thumb|250px||Helsingin olympiastadion 1930-luvun asussaan vuoden 1940 olympiakisoja varten.]]
[[Tiedosto:Käpylän ravirata.JPG|thumb|250px||Käpylän ravirata vanhassa ilmakuvassa. Taustalla ''Koskelantie'' ja etualalla [[Helsingin Velodromi|Velodromi]].]]
[[KuvaTiedosto:Famous spectators of athletics game Finland-Sweden-Germany, September 1940 in Helsinki.jpg|thumb|250px|Syyskuun 7.-8–8. päivänä 1940 Suomi, Ruotsi ja Saksa kävivät yleisurheilun kolmimaaottelun [[Helsingin olympiastadion]]illa, jonka piti olla olympianäyttämönä jo kesällä 1940. Tapahtuma nähtiin merkkinä ajan muuttumisena eli Saksan lähentymisenä Suomen suuntaan. Paikalla oli arvovaltainen kutsuvieraskatsomo. Kuvassa vasemmalta [[Suomen Urheiluliitto|Suomen Urheiluliiton]] puheenjohtaja [[Urho Kekkonen]], sotamarsalkka [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|Mannerheim]], Ruotsin perintöprinssi [[Kustaa Aadolf (Ruotsin perintöprinssi)|Ruotsin perintöprinssi Kustaa Aadolf]], pääministeri [[Risto Ryti]] ja SaksaSaksan urheilujohtaja [[Hans von Tschammer und Osten]].]]
Kesäolympiakisojen ajankohdaksi Helsingissä sovittiin 20. heinäkuuta – 4. elokuuta 1940. Järjestelytoimikunnan perustava kokous pidettiin 18. elokuuta 1938, jolloin sen puheenjohtajaksi valittiin pankinjohtaja, SVUL:n puheenjohtaja [[Jukka Rangell|J. W. Rangell]]. Varapuheenjohtajina toimivat KOK:n suomalaisjäsen [[Ernst Krogius]] ja Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja [[Urho Kekkonen]], sihteerinä [[Jussi Tossavainen]], pääsihteerinä ensimmäisen vuoden everstiluutnantti [[V. A. M. Karikoski]] ja toisen [[Lauri Miettinen]]. Muita järjestelytoimikunnan jäseniä olivat kaupunginjohtaja [[Erik von Frenckell]], pääjohtaja [[Mauno Pekkala]], kaupunginjohtaja [[Johan Helo]] ja kenraaliluutnantti [[Hugo Österman]].
 
Tähän aikaan oli tapana, että kisat järjestänyt maa saa uuden edustajan KOK:aan. Suomen edustajaksi KOK:n syyskuun 1938 istunnossa valittiin J. W. Rangell. Järjestelytoimikunnan työssä näkyi edellisen kisaisännän eli natsi-Saksan aktiivisuus osallistua kisojen järjestelyyn. Saksan rooli 1930-luvun lopulla oli KOK:ssa vahvassa kasvussa. Tekniseksi asiantuntijaksi KOK lähetti saksalaisen [[Werner Klingeberg]]in. Hän oli ollut Berliinin kisoissa pääsihteeri [[Carl Diem]]in johtaman järjestelytoimikunnan palveluksessa. Tokion saatua kisat hän oli ollut vuodesta 1937 Tokiossa ja siirtyi Helsinkiin kisojen siirryttyä Helsingin järjestettäväksi.
 
Suomessa kisojen järjestelyyn liittyi poliittisia jännitteitä, sillä huhtikuussa järjestelytoimikunnan pääsihteeriksi valittiin everstiluutnantti V. A. M. Karikoski, jota saattoi pitää Rangellin ja Kekkosen ehdokkaana. Von Frenckell koki tulleensa syrjäytytetyksi poliittisista syistä, sillä hänen katsottiin kuuluvan ruotsinkielisen oikeiston edustajaksi ja siksi poliittisesti Kekkosen ja hänen kannattajiensa syrjäyttämäksi. Von Frenckellin erottua järjestelytoimikunnasta hänestä tuli Helsingin kaupungin olympiatoimiston päällikkö.
 
Toinen jännitettä aiheuttanut asia oli [[Suomen Työväen Urheiluliitto|TUL]]:n]] urheilijoiden osallistuminen Suomen olympiajoukkueeseen - tähän astihan TUL:n urheilijat eivät olleet osallistuneet Suomen edustajina olympiakisoihin. Asiaan liittyi Suomen urheilun keskusjärjestöasiat erityisesti [[Suomen Valtakunnan Urheiluliitto|SVUL]]:n]] ja TUL:n välinen suhde. Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Rangell uhkasi jopa erolla ellei sopuun SVUL:n ja TUL:n välillä päästä. Neuvottelut päättyivät huhtikuussa 1939 lopulta sopuun eli TUL:n urheiljoiden osallistumiseen tuleviin kotikisoihin.
 
Kisoihin kutsuttiin 64 olympiakansakuntaa, joista 48 ilmoittautui 10. lokakuuta 1939 mennessä.
 
Kisapaikkojen rakentaminen oli kiireellisin tehtävä. [[Helsingin olympiastadion|Olympiastadionin]] lisäksi toteutettiin lukuisia muitakin rakennuskohteita. Stadionin viereen rakennettiin [[Helsingin uimastadion|uimastadion]], [[Helsingin Velodromi|velodromi]], [[Soutustadion (Helsinki)|Taivallahden soutustadion]], ratsastusstadionin katsomotiloja laajennettiin ja [[Töölön kisahalli|Messuhalli]] kunnostettiin voimailulajeille, [[Töölön pallokenttä|Pallokenttä]] jalkapallon alkusarjan otteluille ja [[Malmin ampumarata]]. Urheilijoiden majoitusta varten rakennettiin [[Olympiakylä#Olympiakylä|Olympiakylä]] paikkanan Koskelantien omakotialue, jonne rakennettiin 30 kolmikerroksista asuintaloa 3  000 miesurheilijaa varten. Naisurheiljoiden majoitus oli tarkoitus järjestää [[Helsingin kaupungin sairaanhoitajakoulu|sairaanhoito-opisto]]lla n.s.niin sanottuun ''Olympiakotiin''.
 
Pääsylippuja sai tilata Suomessa syksystä 1938 helmikuuhun 1939, jona aikana kotimaisia lippuvarauksia tuli n.noin 200  000.
 
Niiden järjestämisestä luovuttiin maaliskuussa 1940 Euroopassa käytyjen sotatoimien vuoksi. Syynä oli myös [[talvisota|Talvisodantalvisodan]] johdosta heikentynyt taloustilanne sekä sodan aiheuttama katkos kisojen valmisteluissa. Virallisesti kisat peruutettiin [[Suomen Olympiakomitea]]n kokouksessa huhtikuussa 1940, jolloin sota Euroopassa oli laajentunut [[natsi-Saksa|SaksaSaksan]]n hyökättyä [[Tanska]]an ja [[Norja]]an.
 
Kesällä 1940 kisojen suunniteltuun avajaisaikaan järjestettiin kaksipäiväiset ''Kaatuneiden Urheiljoiden Muistokilpailut'', joissa haluttiin muistaa niitä [[Talvisota|Talvisodassa]]talvisodassa kaatuneita suomalaisurheilijoita, jotka olisivat olleet kesän 1940 mahdollisia olympiaosanottajia.
 
Syyskuussa 1940 järjestettiin [[Helsingin olympiastadion]]illa järjestettiin yleisurheilun kolmimaaottelu Suomi-Ruotsi-SaksaSuomi–Ruotsi–Saksa, jota kutsuttiin aikanaan "pienoisolympialaisiksi"”pienoisolympialaisiksi”.
 
== Lähteet ==
*{{Kirjaviite | Tekijä =[[Helge Nygrén]] -& [[Markku Siukonen]] | Nimeke = Suuri Olympiateos 1| Vuosi =1978 | Kappale = XII olympiadi Tokio ja Helsinki 1940| Sivut = 235-251235–251| Selite = |Julkaisupaikka =Jyväskylä | Julkaisija =Oy Scandia Kirjat Ab | Viitattu = 14.9.2013| Tunniste =ISBN 951-9466-05-38|Kieli = }}
*{{Kirjaviite | Tekijä =[[Helge Nygrén]] | Nimeke = Olympiatuli joka sammui sodan tuuliin| Vuosi =1991 0| Selite = |Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Postmediat Oy | Viitattu = 14.9.2013| Tunniste =ISBN 951-95861-3-X|Kieli = }}
*{{Kirjaviite | Tekijä =[[Jouko Kokkonen]] | Nimeke = Sadan vuoden olympiadi - Suomalaisen olympialiikkeen historia| Vuosi =2007 | Kappale = "Oikeiden olympiakisojen maa" | Selite = |Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =WSOY | Viitattu = 15.9.2013| Tunniste =ISBN 978-951-0-32429-5|Kieli = }}
 
{{olympialaiset}}
70 488

muokkausta