Ero sivun ”Nuorakeraaminen kulttuuri” versioiden välillä

'''Nuorakeraamisiksi kulttuureiksi''' kutsutaan [[neoliittinen kausi|neoliittisia]] [[arkeologinen kulttuuri|kulttuureja]], jotka levisivät laajalle alueelle Pohjois-, Keski- ja Itä-Euroopassa [[3000-vuosituhat eaa.|3000]]- ja [[2000-vuosituhat eaa.|2000-luvuilla]] eaa. NämäNe olivat niin sanottuja indoeurooppalaisia sotakirveskulttuureja, jotka levisivät [[Kansainvaellus|kansainvaellusten]] avulla. Suomessa nuorakeraaminen kulttuuri, jota täällä kutsutaan myös '''vasarakirveskulttuuriksi''', vallitsi noin vuosina 3200–2600 eaa. Nuorakeraamiset kulttuurit levisivät myös Etelä-[[Ruotsi]]in, [[Tanska]]an, [[Baltia]]an ja [[Venäjä]]lle.

KulttuuriNuorakeraaminen kulttuuri alkoi levitä myöhäisellä neoliittisella kivikaudella,kaudella. Se kukoisti [[Kalkoliittinen kausi|kuparikaudella]] jasekä [[Pronssikausi|pronssikaudella]], eri alueilla 3200/2900 eaa.–n. 2300/1800 eaa. Ruotsissa ja Norjassa oli venekirveskulttuuri noin 2800 eaa. alkaen.

KeskiLäntisessä keskisessä Itä-Euroopassa kulttuuriin liittyi läntisessä Itä-Euroopassa [[Palloamforakulttuuri|palloamforakausi]] 3400–2800 eaa. jasekä [[Badenin kulttuuri]] 3600–2800 eaa.

Nuorakeraamiset kulttuurit ovat saaneetsaivat nimensä saviastioista,nuoramaisilla jotkapainanteilla onkoristelluista koristeltu nuoramaisilla painanteillasaviastioista. Toinen nimitys, sotakirveskulttuurit (Suomessa vasarakirveskulttuuri), viittaa erityisiin, taitavasti muotoiltuihin, monesti venemäisiin kivikirveisiin,. joitaNiitä on arveltu joko sota-aseiksi tai kulttiesineiksi. Ne ovat kuparikirveiden jäljitelmiä.<ref name="NBA"/>

KulttuuriaNuorakeraamista kulttuuria on sanottukutsuttu myös yksittäishautakulttuuriksi. Vainajat haudattiin kukin omaan kuoppahautaansa, pää eteläänkuoppahautaan, miehet vasemmalle ja naiset oikealle kyljelleen, pää etelään. JoidenkinJoskus hautojenhaudan päälle kasattiin kumpu mutta ei kaikkenaina.<ref>[http://www.britannica.com/EBchecked/topic/195896/history-of-Europe/58245/The-Bronze-Age?anchor=ref309584 The Bronze Age] Encyclopedia Britannica</ref>

NuorakeraamisetNuorakeraamisissa kulttuuritkulttuureissa harjoittivatharjoitetiin [[maanviljely]]ä ja [[karjanhoito]]a. Usein onOn arveltu, että kulttuurimuodolla oliolisi ollut yhteys [[indoeurooppalaiset kielet|indoeurooppalaisten kielten]] leviämiseen Euroopassa. Aiemmin kulttuurinKulttuurin uskottiin levinneen laajalle alueelle migraation elitai kansainvaelluksenkansojen vaellusten myötä. Nykytutkijoista muun muassa Andrew Sherratt ja Ian Hodder kuitenkin ovat nähneetnäkevät nuorakeraamisessa kulttuurissa pikemminkin uuden [[uskonto|uskonnon]] ja [[ideologia]]n leviämisen.{{lähde}}

Kysymystä siitä, liittyikö nuorakeraamisen kulttuurin leviäminen kansainvaellukseen, onOn yritetty selvittää myös [[antropologia]]n avulla, tutkimalla hautalöytöjä., Onkinliittyikö havaittunuorakeraamisen muunkulttuurin leviäminen kansojen vaellukseen. Muun muassa Baltiassa, ettäon löydetty nuorakeraamisen kulttuurin haudoista löytyy eri [[ihmisrotu|ihmistyyppejä]] jokseenkin samassa suhteessa kuin ajallisesti ja paikallisesti läheisistä muidentoisten kulttuurien haudoista. Muun muassa antropologi [[Raissa Denisova]]n ([[1978]]) mukaan tämä tukee päätelmää, että nuorakeraamiseen kulttuuriin siirtyminen ei ole merkinnyt uuden väestön saapumista.<ref>Valter Lang: ''Some aspects of ther Corded Ware Culture east of the Baltic sea''. Löytyy teoksesta: ''The Roots of Peoples and Languages of Northern Eurasia''. Ed by K.Julku, K.Wiik (1998) ISBN 951-97040-2-7. Lang viittaa primaarilähteeseen: Raissa Denisova: ''Auklas keramikas kulturas cilšu genese un ražotajsaimniec ibas attistiba austrum baltija - Arkeologia un etnografija ''(1987)</ref>

Nuorakeraaminen kulttuuri eli vasarakirveskulttuuri tai venekirveskulttuuri saapui Etelä- ja Lounais-Suomeen Koillis-Puolasta ja Baltiasta. Usein tämänTämän on usein tulkittu merkitsevän aivan uuden väestön saapumista, sillä monet nuorakeraamisen kulttuurin tavat poikkesivat [[kampakeraaminen kulttuuri|kampakeraamisista]]. Nuorakeraaminen kulttuuri toi Suomeen uuden asumustyypin, [[maja]]n.{{lähde}}

Nuorakeraaminen kulttuuri levisi maanSuomen lounais- ja eteläosaan suurin piirtein [[Kokkola]]n, [[Tampere]]en ja [[Viipuri]]n kautta kulkevan linjan eteläpuolelle. (Linja on myöhemminkin näytellyt merkittävää osaa; se oli Pähkinäsaaren rauhan raja suurin piirtein, ja vuoden 1818 sodassa rintamalinja kulki sen lähellä.) Nuorakeraaminen kulttuuri erotti hyvin jyrkästi Suomen alueen lounais- ja eteläosat sisämaasta hyvin jyrkästi. Jako jatkui myöhemmissä kulttuureissa aina rautakaudelle asti. Nuorakeraamiset ihmiset eivät haudanneet vainajiaan kampakeraamisesta kulttuurista tuttuihin punamultahautoihin, vaan yksittäishautoihin ns. hocker-asentoon (kyyrypolviasento, jossa vainaja makaa vasemmalla kyljellään) yksittäishautoihin. Saviastiat olivat niukkakoristeisia, kampakeraamisia astioita pienempiä ja pyöreitä ja niukkakoristeisia.<ref name="NBA">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nba.fi/fi/kansallismuseo/opetus/opetuspaketit/esihistoria/tietoa/kivikausi/7 | Nimeke = Nuorakeraaminen kulttuuri | Julkaisu = Esihistoria - kivikausi | Julkaisija =Museovirasto | Viitattu =16.3.2013 }}</ref> Astian yläreuna onkoristeltiin usein koristeltu nuorapainanteilla, kalanruotokuvioilla tai vinoviivavyöhykkeillä.<ref name="HY">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinki.fi/hum/arla/keram/nuora.html#Kuvaus | Nimeke = Nuorakeramiikka | Julkaisu = Suomen esihistoriallinen keramiikka | Julkaisija = Helsingin Yliopisto Arkeologian laitos | Viitattu =16.3.2013 }}</ref>

Kulttuurin asuinpaikat sijaitsevat vesistöjen lähellä. Kulttuurin piirissä ilmeisestiIlmeisesti vesistöt olivat tärkeitä kulkureittejä. NäihinNiihin aikoihin vedenkulkijoidenkulkijoiden käytössä oli lähinnä koverrettujakoverrettu [[ruuhi]]a sekä tai[[nahkapohjainen vene|nahkapohjaisianahkapohjainen veneitävene]] - lautaveneitä ei ollut vielä ollut.{{lähde}} Löytöpaikat painottuvat Etelä- ja Länsi-Suomeen.<ref>[http://www.helsinki.fi/hum/arla/keram/nuora.html#LevintakarttaNuorakeramiikan levintäkartta Suomessa] Helsingin Yliopisto Arkeologian laitos</ref>

Arkeologi Heikki Matiskaisen mukaan nuorakeraaminen kulttuuri saapui Suomeen uuden väestön mukana, kun taas Jukka Luoto uskoo kulttuurin levinneen aikaisemman väestön keskuuteen ilman merkittäviä väestönsiirroksiaväestöjen siirtymisiä.{{lähde}}