Versio 21. maaliskuuta 2013 kello 05.02 muokkaa Addbot (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 279 916 muokkausta p Botti poisti 39 Wikidatan sivulle d:q184664 siirrettyä kielilinkkiä ← Vanhempi muutos		Versio 11. joulukuuta 2013 kello 22.48 muokkaa kumoa Kospo75 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 46 145 muokkausta lähde ja siitä poimittuja tarkennuksia Uudempi muutos →
Rivi 1: '''Kymmenykset''' oli varhainen kirkollisveron muoto, jonka kantaminen perustui [[Vanha testamentti\|Vanhan testamentin]] mainintaan siitä, että seurakuntalaisen tulisi antaa kymmenen prosenttia tuloistaan kirkolle.<ref>{{Verkkoviite \| Nimeke = Laki kymmenyksistä, 5. Moos 14:22 \| Osoite = http://www.evl.fi/raamattu/1992/5Moos.14.html#o37}}</ref>. [[Mormonit]] maksavat vapaaehtoisesti kymmenyksinä [[Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko\|kirkolleen]] kymmenen prosenttia tuloistaan. Raamatussa Jumala lupaa siunata kymmenysten maksajia yltäkylläisesti.<ref>[http://www.evl.fi/raamattu/1992/Mal.3.html#o7 Mal. 3:10-12]</ref>. Kirkko otti keskiajalla käyttöön kymmenysveron, jota oli maksettu hallitsijalle jo varhain eri puolilla maailmaa. Kymmenysten tuotto jaettiin neljään osaan: piispa, seurakunnan pappi, seurakunnan kirkko ja köyhäinapu saivat yhtä suuren osuuden. Paavi kehotti 1100-luvun alussa myös Ruotsin kuninkaita aloittamaan kymmenyksien perimisen, mutta se toteutui vasta myöhemmin. Keskiajan lopulla Ruotsissa suoritettiin kymmenykset eri viljalajeista, [[pellava]]sta, [[Hamppu\|hampusta]], [[humala]]sta ja karjakymmenykset kotieläimistä sekä metsästyksen ja kalastuksen tuotosta.<ref>[http://www.oph.fi/etalukio/historia/autonomia/kasitteet.html Etälukio]</ref> Keskiajalla, lähes luontaistaloudessa, määriteltiin erilaisia alalajeja: '''viljakymmenykset''' peltoalan mukaan ja '''karjakymmenykset''' lehmäluvun mukaan.<ref>[http://www.oph.fi/etalukio/historia/autonomia/kasitteet.html Etälukio]</ref> ~~Uskonpuhdistuksen jälkeen monissa maissa alettiin kerätä '''[[kruununkymmenykset\|kruununkymmenyksiä]]''' eli valtionveroa.~~ Uskonpuhdistuksen jälkeen monissa maissa alettiin kerätä [[kruununkymmenykset\|kruununkymmenyksiä]] eli valtionveroa (kymmenyksistä 2/3 kruunulle ja 1/3 kirkolle). Sen sijaan silloin loppui niin sanotun pääkymmenyksen maksaminen kirkolle. Se oli tarkoittanut kymmenystä kuolinpesien irtaimistosta. Kirkolle jäi kala- ja karjakymmenyksensä. Viljakymmenys oli aluksi aivan konkreettisesti joka kymmenes [[kuhilas]], mutta vuonna 1688 se vakiintui ennalta määritellyksi viljamääräksi kylvön laajuuden mukaan.<ref name="hss">{{Kirjaviite \| Nimeke = Historian suursanakirja\| Julkaisija = WSOY\| Vuosi = 1998\| Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki\| Sivut = 273\| Isbn = 951-0-22044-2 }}</ref> Karjakymmenys-termiä on käytetty talon emännän tai isännän kuoltua papistolle luovutettavasta lehmästä. Tämä oli eräänlainen papiston saama ~~perintö-osuus~~perintöosuus. Tästä tavasta on viimeinen löydetty maininta 1800-luvun puolivälin paikkeilta.<ref>Kustaa Paturi - Maamies. 2003.</ref>▼ ▲Karjakymmenys-termiä on käytetty talon emännän tai isännän kuoltua papistolle luovutettavasta lehmästä. Tämä oli eräänlainen papiston saama perintö-osuus. Tästä tavasta on viimeinen löydetty maininta 1800-luvun puolivälin paikkeilta.<ref>Kustaa Paturi - Maamies. 2003.</ref> ~~Raamatussa Jumala lupaa siunata kymmenysten maksajia yltäkylläisesti<ref>[http://www.evl.fi/raamattu/1992/Mal.3.html#o7 Mal. 3:10-12]</ref>.~~ == Lähteet == <references/> [[Luokka:Uskonnolliset lait]] [[Luokka:Historialliset verot]] ~~{{tynkä/Historia}}~~

Ero sivun ”Kymmenykset” versioiden välillä