Ero sivun ”Rankijärjestelmä” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
{{Lähteetön}} pois
fix
Rivi 1:
 
'''Rankijärjestelmä''' tai '''Rankijärjestys''' oli virkojen hierarkinen järjestys, jolla selvisi eri alojen virkamiesten keskinäinen arvoasema toisiin virkamiehiin verrattuna. Se oli voimassa useissa maissa, muun muassa Ruotsissa ja Venäjällä.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki| Isbn = 951-0-22044-2}}</ref>
 
==Rankijärjestelmä Venäjällä==
'''[[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnassa]] Rankijärjestelmä''' ({{k-ru|Табель о рангах|Tabel o rangah}}) oli [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnassa]]käytössä vuosina 1722–1917. käytössäSe ollutoli [[virkamies]]ten 14-portainen arvoastetaulukko, jossa siviilivirkanimikkeet ja [[hovi]]n virkanimikkeet rinnastettiin sotaväen [[upseeri]]narvoihin. Rankijärjestelmän otti käyttöön [[Pietari Suuri]], ja se oli käytössä lähes kaksi vuosisataa, keisarikunnan hajoamiseen saakka. <ref group=Huom>Järjestelmän nimitys tulee ranskan sanasta ''rang'', jolla viitataan virka-arvoon tai yhteiskunnalliseen arvoon (Uusi sivistyssanakirja 1990, ks. rangi; vrt. {{K-en|rank}})</ref>
 
===Rankitaulukko===
 
{| class=wikitable
Rivi 159 ⟶ 160:
[[File:Tabel o rangah.jpg|thumb|220px|Табель о рангах, [[Pietari Suuri|Pietari Suuren]] rankitaulukko 24.1.1722]]
 
====Aateluus====
Kuuteen ylimpään arvoon (<span style="font-family:times">I – VI</span>) liittyi aina myös perinnöllinen [[Aateli|aateluus]]. Henkilökohtainen aateluus liittyi jo alimpaan arvoasteeseen.<br /> Rankiluokat yksitoista (<span style="font-family:times">XI</span>) ja kolmetoista (<span style="font-family:times">XIII</span>) jäivät pois käytöstä 1880-luvulla.
 
====Puhuttelu====
Kuhunkin arvoon liittyi oma kunnioittava puhuttelunsa.
 
Rivi 180 ⟶ 181:
|}
 
===Suomi===
[[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnan]] hallinnossa ei sovellettu venäläistä arvoastejärjestelmää sellaisenaan. Eräs syy tähän oli se, ettei Ruotsin kuningaskunnasta periytynyt virkalainsäädäntö tuntenut henkilökohtaisen tai automaattisesti myönnettävän perinnöllisen aateluuden käsitteitä. Ruotsalaisen järjestelmän säilyttäminen suojasi Suomen autonomiaa, koska näin venäläinen virka-aateluusjärjestelmä ei vaikuttanut aatelissäädystä valittaviin säätyvaltiopäivien valtiopäiväedustajiin eikä suuriruhtinaskunnan autonomiseen päätöksentekoon.
 
Siviilivirkamiesten univormut tehtiin kuitenkin sellaisiksi, että ne vastasivat vastaavantasoisten venäläisten viranhaltijoiden virkapukuja. Myös virkamiesten palkkaluokka- ja arvojärjestys muistutti venäläistä. Suomen itsenäistyttyä arvojärjestelmästä luovuttiin lopullisesti.
 
====Heijastukset nykyaikaan====
[[Arvonimi|Arvojärjestelmän]] jäänteenä esiintyy hallintobyrokratiassa neuvoksen nimike. Ministeriöiden korkeita virkamiehiä kutsutaan neuvoksiksi ja virka-arvoon liittyy aina jokin ministeriön toimialaan liittyvä nimike tai [[arvonimi]], näitä ovat muun muassa [[finanssineuvos]], [[hallitusneuvos]], [[maatalousneuvos]] jne. Presidentti [[Tarja Halonen|Tarja Halosen]] puolisoa [[Pentti Arajärvi|Pentti Arajärveä]] puhuteltiin ennen hänen [[tohtori]]ksi väittelyään virkanimikkeellään [[valiokuntaneuvos]], joka oli ollut hänen virka-asemansa aiemmin.<ref>http://www.presidentti.fi/halonen/Public/defaultb3e3.html?nodeid=41434&contentlan=1&culture=fi-FI</ref>