Ero sivun ”Julkishallinto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
vähän tolkkua määritelmään. Lähteitä pitäisi saada |
suomi-näkökulman korjauspyyntö (Suomen hallinnosta on oma artikkelinsa), kh |
||
Rivi 1:
{{Korjattava/Suomi}}
{{lähteetön}}▼
'''Julkishallinto''' eli '''julkinen hallinto''' tarkoittaa [[valtio]]llista ja [[kunta|kunnallista]] [[hallinto]]a ja riippumatonta [[tuomioistuin]]laitosta.<ref>http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/valtio_ja_kunnat/index.html</ref>
▲{{lähteetön}}
==Julkishallinnon rakenteet==
Julkishallinto voidaan käsittää erityisesti [[valtio]]n lainsäädännöllään luomaksi hallinta- ja hallintokoneistoksi, jonka tarkoituksena on edistää, auttaa, säännellä ja valvoa kansalaisten, kansalaisryhmien sekä kansalaisten muodostamien erilaisten [[yhteisö]]jen toimintaa.
Suomessa julkishallinto koostuu pääasiassa valtion keskus-, alue- ja paikallishallinnosta sekä [[kunta|kuntien]] harjoittamasta paikallisesta kansanvaltaisesta itsehallinnosta. Suomen aluehallinto on kuntayhtymähallintoa maakuntien liittoja myöten eli välillistä kunnallishallintoa yhtä alla mainittua poikkeusta lukuun ottamatta.
Monissa maissa esiintyy ensinnäkin [[liittovaltio]]issa valtion keskus-, alue- ja paikallishallinnon ja välittömän ja välillisen paikallisen itsehallinnon lisäksi osavaltioiden keskus-, piiri- ja paikallishallintoa. On myös lukuisia sinänsä yhtenäisvaltioita Suomen tapaan, joissa kuitenkin toimii Suomen olosuhteista poiketen erityinen vaaleilla valittujen edustajien hallinnoima ja kenties myös oman verotusoikeutensa omaava alueellinen itsehallinto. Näin on asian laita esimerkiksi kaikissa muissa kolmessa suuressa [[Pohjoismaat|Pohjoismaassa]]. Suomessa tuollainen ratkaisu on voimassa perustuslainsäädännön tasoisin erityisjärjestelyin vain autonomisessa [[Ahvenanmaa]]n maakunnassa. Maailmassa on myös maita, joissa Suomen oloista poiketen kunnallinen itsehallinto on heikkoa valtiosta tyystin riippuvaisena tai sitä tuskin edes on. ▼
▲Monissa maissa esiintyy ensinnäkin [[liittovaltio]]issa valtion keskus-, alue- ja paikallishallinnon ja välittömän ja välillisen paikallisen itsehallinnon lisäksi osavaltioiden keskus-, piiri- ja paikallishallintoa. On myös lukuisia sinänsä yhtenäisvaltioita Suomen tapaan, joissa kuitenkin toimii Suomen olosuhteista poiketen erityinen vaaleilla valittujen edustajien hallinnoima ja kenties myös oman verotusoikeutensa omaava alueellinen itsehallinto. Näin on asian laita esimerkiksi kaikissa muissa kolmessa suuressa [[Pohjoismaat|Pohjoismaassa]]. Suomessa tuollainen ratkaisu on voimassa perustuslainsäädännön tasoisin erityisjärjestelyin vain autonomisessa [[Ahvenanmaa]]n maakunnassa.
Maailmassa on myös maita, joissa Suomen oloista poiketen kunnallinen itsehallinto on heikkoa valtiosta tyystin riippuvaisena tai sitä tuskin edes on.
==Julkishallinnon hierarkia==
[[Valtio]]n hallinnon ylimmät elimet koostuvat [[ministeriö]]istä ja niiden alapuolella toimivista valtakunnallisista tai alueellista virastoista, joista monilla on myös paikallisia organisaatioitaan.
[[Valtio]]n hallinnon ylimmät elimet koostuvat [[ministeriö]]istä ja niiden alapuolella toimivista valtakunnallisista tai alueellista virastoista, joista monilla on myös paikallisia organisaatioitaan. Suomessa aluetasolla toimii niin valtion aluehallintoviranomaisia kuin välillistä kunnallista itsehallintoa kuntayhtyminen muodossa. [[Lääni]]t on Suomesta nyttemmin lakkautettu aikaisempina valtion yleisinä alueellisina hallintoviranomaisina. Myös maan [[evankelisluterilainen kirkko|evankelisluterilaisen kirkon]] ja maan [[ortodoksinen kirkko|ortodoksisen kirkon]] hallinto on eräiltä osin järjestetty julkishallinnon tapaan, kuten että valtio on luovuttanut noille kummallekin valtio- eli kansankirkolle verotusoikeuden ja kantaa korvausta vastaan niille tulevat verotulot veronmaksajilta. Julkishallintoa muistuttavat myös esimerkiksi vuoden 2010 alusta itsenäisinä julkisoikeudellisina yhteisöinä toimivat [[yliopisto]]t, [[Suomen Pankki]], [[Kansaneläkelaitos]], [[Raha-automaattiyhdistys]] ja lukuiset muut erityiset yhteisöt.▼
▲
Julkishallinnon hierarkiaan on vaikeaa sijoittaa muun muassa valtion ja kuntien osakeyhtiömuodossa harjoittamaa toimintaa, vaikka Suomen kunnat nyttemmin muodostavatkin lakisääteisesti kaikki hallinnassaan olevat organisaatiot kattavia [[konserni|konserneja]] ja vaikka konsernimalli on tunnettu myös maan valtion keskushallinnossa ja sen harjoittaman ''omistajaohjauksen'' piirissä. ▼
▲Julkishallinnon hierarkiaan on vaikeaa sijoittaa muun muassa valtion ja kuntien osakeyhtiömuodossa harjoittamaa toimintaa, vaikka Suomen kunnat nyttemmin muodostavatkin lakisääteisesti kaikki hallinnassaan olevat organisaatiot kattavia [[konserni|konserneja]] ja vaikka konsernimalli on tunnettu myös maan valtion keskushallinnossa ja sen harjoittaman
==Julkishallinnon tehtävistä==
Julkishallinto kapeassa mielessä käyttää [[julkinen valta|julkista valtaa]] lainsäädännön rajoissa.
Suomen julkishallinto hankkii julkisyhteisöille ja monilla muille tahoille rahoitusta, välittää rahavirtoja [[Euroopan unioni]]sta ja unionille sekä rahoittaa lukuisia tahoja maan kansantaloudessa.
Vähitellen, vuosikymmenten kuluessa, Suomessa on suodattunut vaikutteita yksityiseltä sektorilta ja erityisesti kansainvälisestä yritysmaailmasta ja sen kehitystä heijastelevasta [[liiketaloustiede|liiketaloustieteellisestä eli kauppatieteellisestä tutkimuksesta]] julkishallinnon kehittämiseen. Eräs tuon suodattumisen nimekkeistä on [[julkinen johtaminen]], joka on suora käännöslaina englannin kielestä alkuperänään ilmaus ''public management''.
Erityisesti 1970-luvulta alkaen globaalisesti yleistyneenä niin sanottuna ''uutena julkisjohtamisena'', ''New Public Managementina'' eli lyhennenimekettä käyttäen NPM:nä julkisjohtamisella on ollut sekä ylistäjänsä että arvostelijansa.
▲==Julkishallinto ja [[julkinen johtaminen]]==
▲Vähitellen, vuosikymmenten kuluessa, Suomessa on suodattunut vaikutteita yksityiseltä sektorilta ja erityisesti kansainvälisestä yritysmaailmasta ja sen kehitystä heijastelevasta [[liiketaloustiede|liiketaloustieteellisestä eli kauppatieteellisestä tutkimuksesta]] julkishallinnon kehittämiseen. Eräs tuon suodattumisen nimekkeistä on [[julkinen johtaminen]], joka on suora käännöslaina englannin kielestä alkuperänään ilmaus ''public management''. Erityisesti 1970-luvulta alkaen globaalisesti yleistyneenä niin sanottuna ''uutena julkisjohtamisena'', ''New Public Managementina'' eli lyhennenimekettä käyttäen NPM:nä julkisjohtamisella on ollut sekä ylistäjänsä että arvostelijansa.
==Katso myös==
* [[Valtion tehtävät]]
* [[Suomen hallinto]]
==Lähteet==
| |||