Ero sivun ”Kyrönjoki” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
KM poistettu: Yhteys on olematon
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 12:
| valuma-alue =
}}
'''Kyrönjoki''' on [[Etelä-Pohjanmaa]]n suurin joki. Sen suurin pituus on noin 200 kilometriä, ja vesistöalueen pinta-ala on 492 297 hehtaaria. Kolmasosa joen [[Valunta|valuma-alueesta]] on peltoa, viidesosa suota ja kaksi viidesosaa metsää. Kyrönjoen viljelylakeudet on valittu yhdeksi Suomen [[Kansallismaisema|kansallismaisemista]]. Kyrönjoen valuma-alueeseen kuuluu osittain tai kokonaan 23 kuntaa, joista suurimmat ovat [[VähäkyröVaasa]], [[Isokyrö]], [[YlistaroSeinäjoki]], [[Ilmajoki]], [[Seinäjoki]], [[Kurikka]], [[Kauhajoki]] ja [[Jalasjärvi]]. Suurimmissa kunnissa asuu yhteensä noin 100 000 ihmistä. [[Vaasa]]n kaupunki ottaa raakavetensä Kyrönjoesta. Lisäksi joen vesistöalueella on muutamia vesivoimalaitoksia.
 
Kyrönjoella on kolme suurta latvahaaraa, [[Seinäjoki (joki)|Seinäjoki]], [[Jalasjoki]] ja [[Kauhajoki (joki)|Kauhajoki]]. Kyrönjoen pääuoma alkaa Kauha- ja Jalasjoen yhtymäkohdasta Kurikasta, ja virtaa Ilmajoen, Seinäjoen, Ylistaron, Isonkyrön, VähänkyrönVaasan ja [[Mustasaari|Mustasaaren]] kautta [[Perämeri|Perämeren]] [[Vassorinlahti|Vassorinlahteen]] Vaasan pohjoispuolella.
 
[[Kyrönjoen vesistöalue]] on pääosin metsää, peltoa ja suota. Peltovaltaisia valuma-alueita on alavilla jokilaaksojen alueilla, kuten Ilmajoella. Jokiuomasta kauempana on [[moreeni]]pohjaista metsää. Kyrönjoen vedenjakaja-alueet ovat soisia. Soiden raivaus sekä soiden ja metsien ojitukset ovat äärevöittäneet Kyrönjoen virtaamavaihteluita, sillä vesi ei viivy ojitetuilla alueilla. Kesäisin kuivana aikana veden virtaama on pieni ja veden viipymä on pitkä. Tuona aikana veden ravinteet aiheuttavat voimakasta rehevöitymistä.