'''Kuppari''' on taiteilija [[Juho Rissanen|Juho Rissasen]] vesivärityö vuodelta 1899. Kooltaan se on 53,5×42 cm ja se kuuluu [[Ateneumin taidemuseo]]n kokoelmiin.
''Kuppari'' on maalattu Koivusaaren[[Kuopio]]n maalaiskuntaan kuuluneessa Koivusaaressa Antikkalan Antikkalassatalossa. MaalauksenRissanen maalasi siellä kolmeen otteeseen vuosina 1987-1900. Alunperin hän meni tuonne kylään, jonne ei ollut lainkaan maantietä, erään tuttavansa neuvomana. Rissanen oli Koivusaaressa ainakin neljässä talossa vuorotellen majoittuneena. ''Kuppari''- maalauksen mallista tiedetään vain etunimi Loviisa, mutta tiedetään, että hän maalasi sen Antikkalan talossa. AiheKuppaus aihe oli Juho Rissaselle entuudestaan tuttu. Edellisenä vuonna, 1898, Rissanen oli tehnyt suuren vesivärimaalauksen [[Aleksis Kivi|Aleksis Kiven]] Seitsemän veljeksen- kirjan pohjalta nimeltään ''Rajamäen rykmentti''. Rajamäen rykmentissä oli Kaisa- muori, joka "massahteleemassahteli, hikoileehikoili ja kuppaamalla tekeeteki terveyttä" Aleksis Kiven mukaan. Nyt AntikkalassaAntikkalassakin Rissanen piti humoristisena tätä tilannetta, jossa talon vanhasta emännästä, jossa muutenkin oli liian vähän verta Rissasen mukaan, Kuppari-Loviisa imi sitä lisää pois. Hän''Kuppari''-taulusta maalasisyntyikin tilanteestalämminsävyinen lämminsävyisenmaalaus taulunhänen käsissään.<ref name="muoriRissanen">"Juho Rissanen ja suomalainen kansa">{{Kirjaviite|Tekijä=Marjo-Riitta Simpanen|Nimike=Juho Rissanen ja suomalainen kansa|Vuosi=1998|Sivu=431997|Selite=Kuopion taidemuseon julkaisuja 23||Julkaisupaikka=Kuopio|Julkaisija=Kuopion taidemuseo|Isbn=951-842-195-1}}</ref>
Rissasen taiteilija kollegoista Edelfelt piti maalausta rumana, kun taas Axel Gallen piti siitä paljon. Rissanen lahjoitti sitten aikoinaan teoksen ystävälleen Ester Hjeltille, jonka kotiväki piti sitä epäsopivana raakana nuorelle naiselle. Rissanen lahjoittikin maalauksen myöhemmin tohtori Ali Krogerukselle kiitoksena umpilisäkkeen poistosta.<ref name="muoriRissanen" />
Myös ''Kuppari''- maalaus oli mukana Pariisin Syysssalongissa vuonna 1908. Muita täällä olleita Rissasen töitä olivat mm. Ruumiinpesijät, Seulojatar, Lattianpesijät, Rauta kaulassa, Pajassa, Lepäävä seppä, kaksi Paja- tutkielmaa, Sepän pää, kaksi henkilötutkielmaa Nilsiän alttariatulumaalausta varten sekä tutkielma Lapsuuden muisto.<ref name="Rissanen" />
