Ero sivun ”Kit Carson” versioiden välillä

Christopher "Kit" Carson syntyi [[Kentucky]]ssä, [[Richmond]]issa. Hänen perheensä muutti [[Missouri]]in kun hän oli alle kaksivuotias. Carson toimi uransa aikana ansastajana, oppaana, sotilastiedustelijana, intiaaniagenttina, sotilaana ja maatilanpitäjänä. Hän tuli alun perin tunnetuksi toimiessaan oppaana [[John C. Frémont]]in kartoitusretkellä 1840-luvun aikana. Vaikka Carson yrittipyrki säilyttääsäilyttämään hyvät välivälit [[Intiaanit|intiaaneihin]] hän joutui kuitenkin sotimaan myös heitä vastaan.

KeväälläVuonna 1861 alkaneessa [[Yhdysvaltain sisällissota|Yhdysvaltain sisällissodassa]] Carson organisoi New Mexicon vapaaehtoista jalkaväkeä [[Valverden taistelu]]un, joka käytiin alkuvuodesta 1862 nykyisen [[everstiArizona]]ksin ylennytalueella. CarsonSamana marssikeväänä [[kenraali]] [[James Carleton]]in johti "Kalifornian kolonnankolonnansa" mukana New Mexicoon taistellakseen [[Etelävaltiot|etelävaltioiden]] joukkoja vastaan. Vihollisen vetäydyttyä [[Texas]]iin jo ennen yhteenottoa Carleton päätti hyödyntää sotaväkeään [[Rio Grande]]n laaksossalaakson asuvien [[mescalerot|mescalero-apassien]] vangitsemisessa tai surmaamisessa. [[Eversti]]ksi ylennyt Carson, joka arvostitoimi intiaanejaCarletonin alaisena, halusi noudattaa maltillisempaa linjaa. Hän avasiarvosti intiaaneja ja halusi välttää verenvuodatusta. Carson onnistui avaamaan yhteydet mescalerojen johtajiin ja järjesti heille matkan kenraali Carletonin puheille. Intiaanit joutuivat kuitenkin ansaan ja monta mescaleroa surmattiin. Loput heistä lupautuivat jättämään Rio Granden ja siirtymään Bosque Redondoon, joka oli heille määrätty suojelualue [[Pecos (joki)|Pecosjoen]] varrella.<ref name="Brown 1991 20-26">Brown 1991 s. 20 - 26.</ref>

Keväällä 1863 kenraali Carleton päätti siirtää myös [[navajot]] mescalerojen suojelualueelle. Kun yksikään navajo ei suostunut antautumaan Carleton määräsi Carsonin johtamaan miehensä navajoja vastaan. Carson kieltäytyi aluksi, sillä hän oli vuosien ajan tuntenut navajot ja puolustanutkin näitä. Peruttuaan lopulta päätöksensä painostuksen alla hän lupautui tuhoamaan navajojen viljapellot, karjan ja asumukset. Carleton ei kuitenkaan ollut tyytyväinen Carsonin toimintaan vaan antoi syksyllä 1863 määräyksen ottaa vangeiksivangita tai tappaa kaikki miepuoliset navajot. Kenraalin käskyn alla Carson nopeutti poltetun maan taktiikkaansa. Hänen alaisensa kertoivat myöhemmin, että he pyrkivät välttämään turhaa tappamista ja surmasivat vain 78 navajoa arviolta noin 12&nbsp;000. navajosta.<ref name="Wald 1985 145">Waldman 1985 s. 145.</ref>

Carsonin painostuksen alla navajot linnoittautuivat [[Canyon de Chelly]]yn, missä uskoivat olevansa turvassa. Tammikuussa 1864 sotilaat saartoivat kanjonin ja sulkivat navajoiden mahdolliset pakotiet. Kevään aikana yhä useammat saarretuttsaarretut antautuivat ravinnon puutteen ja kylmän talven seurauksena. Lopulta yli 8000 navajoa siirrettiin "pitkällä marssilla" Bosque Redondoon, josta tuli ja kuivuus olivat polttaneet puut jo kauan sitten.<ref name="Henr 1986 97">Henriksson 1986 s. 97.</ref> Sadat navojotnavajot saivat surmansa yli 500 kilometriä pitkän marssin aikana.<ref name="Wald 1985 145">Waldman 1985 s. 145.</ref>