Ero sivun ”Serbian taistelut (ensimmäinen maailmansota)” versioiden välillä

Ranskalais-brittiläinen armeija yritti tulla serbien avuksi Kreikan kautta. Joukot alkoivat nousta maihin [[Saloniki]]in 5. lokakuuta, mutta suunnitelma epäonnistui. Ympärysvaltojen joukot etenivät sisämaata kohti, mutta Bulgarian 2. armeija katkaisi niiden etenemisen miehittämällä tärkeän vuoriston. Serbit oli jo lyöty ja ympärysvaltojen retkikunta vetäytyi takaisin Kreikkaan. Tämän jälkeen olisi ollut loogista, että ympärysvaltojen joukot olisivat vetäytyneet Salonikista. Britit olivat valmiita lähtemään, mutta Ranskan armeijan ylipäällikkö [[Joseph Joffre]] vaati, että joukot jäisivät Salonikiin. Joffre halusi pitää Salonikissa olevien joukkojen komentajan, [[Maurice Sarrail]]in pois Ranskasta, koska Joffre koki Sarrailin olevan uhka hänen omalle asemalleen. Lisäksi Ranskalla oli etuja valvottavana alueella. Tämän tuloksena armeija pysyi paikallaan Pohjois-Kreikassa sodan viimeisille viikoille asti. Sitä jopa täydennettiin siirtämällä Serbian armeija Korfulta Salonikiin. Saksan armeijan komentaja [[Erich von Falkenhayn]] totesikin välinpitämättömästi, että Saloniki oli sodan suurin [[internointi]]leiri. Falkenhayn oli oikeassa.<ref name="Prior & Wilson, s. 73-77"/>

 

 

== Lähteet ==