Ero sivun ”Kit Carson” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
tarkempi linkkaus |
Tietoboxi ja vähän lisäystä. |
||
Rivi 1:
{{Henkilö
[[Kuva:Kit-carson-photograph-loc.jpg|thumb|Kit Carson]]▼
| henkilön_nimi = Kit Carson
| kuvakoko =
| kuvateksti =
| syntymäpäivä = [[24. joulukuuta]] [[1809]]
| syntymäpaikka = [[Richmond]] [[Kentucky]]
| kuolinpäivä = [[23. toukokuuta]] [[1868]]
| kuolinpaikka = [[Fort Lyon]] [[Colorado]]
| kansallisuus = [[Yhdysvallat]]
| ammatti = ansastaja, opas, sotilas
| siviilisääty =
| puoliso = Waanibe ([[Arapahot|arapaho]]), Making-out-road ([[Cheyennet|cheyenne]]),Josefa Jaramillo ([[meksiko]]lainen)
| vanhemmat =
| lapset =
| silmien_väri =
| hiusten_väri =
| pituus =
| paino =
| lempinimet =
| kotisivu =
}}
'''Christopher Houston Carson''' alias '''Kit Carson''' ([[24. joulukuuta]] [[1809]] – [[23. toukokuuta]] [[1868]])
oli kuuluisa [[Villi länsi|villin lännen]] hahmo.
Christopher "Kit" Carson syntyi [[Kentucky]]ssä, [[Richmond]]issa. Hänen perheensä muutti [[Missouri]]in kun hän oli alle kaksivuotias. 15-vuotiaana Carson meni satulantekijän oppipojaksi ja muutti [[uusi Meksiko|Uuteen Meksikoon]]. Hän ryhtyi ansastajaksi, joka välitti [[majavat|majavia]] 12 vuotta.
Hän toimi uransa aikana ansastajana, oppaana, sotilastiedustelijana, intiaaniagenttina, sotilaana ja maatilanpitäjänä. Hän on tullut tunnetuksi siitä, että opasti [[John C. Frémont]]ia kartoitusretkellä. Frémont kirjoitti matkasta kuvauksen, josta tuli tunnettu.
Rivi 9 ⟶ 30:
Oikealla Kit Carsonilla ei nimen lisäksi ole muuta yhteistä [[Tex Willer]] -sarjakuvien Kit Carsonin kanssa.
==Historia==
===Lapsuus ja nuoruus===
Kit Carson syntyi Richmondissa jouluaattona 1809 Lindley Carsonin ja Rebecca Robinsonin perheeseen. Pariskunnalla oli elätettävänään jo useita lapsia, näistä osa aviomiehen aikaisemmasta liitosta. Lindley Carson oli syntyperältään [[Skotlanti|scottilais]]-[[irlanti]]lainen ja hänen sukunsa kuului Kentuckyn ensimmäisten siirtolaisten joukkoon. Hän oli taistellut siirtokuntien puolella [[Yhdysvaltain vapaussota|Amerikan vapaussodassa]] ja saavuttanut mainetta metsästäjänä. Kentuckyn intiaanisotien loputtua Lindley jatkoi elämäänsä työteliäänä maanviljelijänä.<ref name="Pet 2001 20">Peters 2001 s. 20.</ref> Yksitoikkoinen työ ja aloilleen jääminen ei kuitenkaan tyydyttänyt häntä ja perhe muutti Missouriin vuonna 1811 Kitin ollessa vain 2-vuotias. Lindley menehtyi 1818 heidän maatilallaan tapahtuneessa onnettomuudessa hänen vaimonsa odottaessa viimeistä lastaan.<ref name="Sim 2003 1">Simmons 2001 s. 1.</ref>
Kitin äidin avioiduttua uudelleen 1820-luvun alussa perheen sisäiset ongelmat lisääntyivät ja suku alkoi hitaasti hajaantua. Kit tuli huonosti toimeen isäpuolensa kanssa ja kapinoi tätä vastaan. Äitinsä pyynnöstä Kit toimi vuosikymmenen puolivälissä satulasepän opissa, mutta isältä peritty levoton veri veti hänet seikkaikumatkalle kohti länttä. Kit pakeni kotoaan 1826 ja pääsi mukaan karavaaniin, joka matkasi kohti [[Meksiko]]a kulkevaa [[Sante Fen tie]]tä. Kauppiaiden ja uudisasukkaiden mukana Kit kulkeutui nykyisen [[New Mexico|New Mexicon]] alueelle. Siellä hän asui kolme seuraavaa vuottaan viettämällä kiertelevää elämää ja opettelemalla [[Espanjan kieli|espanjankieltä]].<ref name="Sim 2003 2">Simmons 2001 s. 2.</ref>
===Carsonin kolme avioliittoa===
Kit Carsonin ensimmäinen vaimo oli [[Arapahot|arapaho]]-nainen nimeltään Waanibe (Singing Wind). Avioliitto solmittiin vuonna 1834. Liitosta syntyi kaksi tytärtä, joista vanhemman nimi oli Adeline. Toisen tyttären synnyttyä saman vuosikymmenen lopulla Waanibe menehtyi lapsivuodekuumeeseen. Carson oli vaimonsa kuollessa metsästysmatkalla ja ainoa kommentti, jonka hänen tiedetään antaneen vaimostaan kuului:''"Waanibe oli hyvä vaimo minulle. Aina kun tulin matkoilta hän valmisti lämmintä vettä jalkojani varten!"''<ref name="Nap 2012 38">Naparsteck 2012 s. 38.</ref>
Waaniben jälkeen Carson siirtyi tyttäriensä kanssa keski-Coloradoon, jossa hän ihastui nuoreen [[Cheyennet|cheyenne]]-tyttöön Making Out Roadiin. Kauniiksi kuvailtu tyttö oli tottunut miesten palvontaan, mutta suostui Carsonin puolisoksi ja otti tämän asumaan [[tiipii]]hinsä. Pikaisesti solmittu avioliitto osoittautui lyhytaikaiseksi ja kesti vajaan vuoden. Making Out Road kohteli huonosti Carsonin lapsia, ja laiminlöi kotitalouden. Saavuttuaan kotiin metsästysmatkaltaan Carson löysi tavaransa ja lapsensa tiipiin ulkopuolelta. Cheyennien tavan mukaan vaimo sai päättää avioerosta ja yleinen käytäntö oli kantaa ulos aviomiehen omaisuus silloin kun tämä ei ollut kotona. Carson ymmärsi vihjeen ja jätti cheyennien kylän tyttäriensä kanssa.<ref name="Nap 2012 39">Naparsteck 2012 s. 39.</ref>
Vuonna 1843 solmittu kolmas avioliitto kesti koko Carsonin loppuelämän ajan. Hän nai tuolloin meksikolaisen Josefa Jaramillon, jonka oli tavannut jo edellisen avioliittonsa aikana.<ref name="Nap 2012 39">Naparsteck 2012 s. 39.</ref>
===Navajojen pitkä marssi===
Keväällä 1862 [[eversti]]ksi ylennyt Carson marssi [[kenraali]] [[James Carleton]]in "Kalifornian kolonnan" mukana New Mexicoon taistellakseen [[Etelävaltiot|etelävaltioiden]] joukkoja vastaan. Vihollisen vetäydyttyä [[Texas]]iin jo ennen yhteenottoa Carleton päätti hyödyntää sotaväkeään [[Rio Grande]]n laaksossa asuvien [[mescalerot|mescalero-apassien]] vangitsemisessa tai surmaamisessa. Carson, joka arvosti intiaaneja, halusi noudattaa maltillisempaa linjaa. Hän avasi yhteydet mescalerojen johtajiin ja järjesti heille matkan kenraali Carletonin puheille. Intiaanit joutuivat kuitenkin ansaan ja monta mescaleroa surmattiin. Loput heistä lupautuivat jättämään Rio Granden ja siirtymään Bosque Redondoon, joka oli heille määrätty suojelualue [[Pecos (joki)|Pecosjoen]] varrella.<ref name="Brown 1991 20-26">Brown 1991 s. 20 - 26.</ref>
Keväällä 1863 kenraali Carleton päätti siirtää myös [[navajot]] mescalerojen suojelualueelle. Kun yksikään navajo ei suostunut antautumaan Carleton määräsi Carsonin johtamaan miehensä navajoja vastaan. Carson kieltäytyi aluksi, sillä hän oli vuosien ajan tuntenut navajot ja puolustanutkin näitä. Peruttuaan lopulta päätöksensä painostuksen alla hän lupautui tuhoamaan navajojen viljapellot, karjan ja asumukset. Carleton ei kuitenkaan ollut tyytyväinen Carsonin toimintaan vaan antoi syksyllä 1863 määräyksen ottaa vangeiksi tai tappaa kaikki miepuoliset navajot. Kenraalin käskyn alla Carson nopeutti poltetun maan taktiikkaansa. Hänen alaisensa kertoivat myöhemmin, että he pyrkivät välttämään turhaa tappamista ja surmasivat vain 78 navajoa arviolta noin 12 000. navajosta.<ref name="Wald 1985 145">Waldman 1985 s. 145.</ref>
Keväällä 1864 yhä useammat piileskelleet navajot antautuivat ravinnon puutteen ja kylmän talven seurauksena. Lopulta yli 8000 navajoa siirrettiin "pitkällä marssilla" Bosque Redondoon, josta tuli ja kuivuus olivat polttaneet puut jo kauan sitten.<ref name="Henr 1986 97">Henriksson 1986 s. 97.</ref>
==Lähteet==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Brown, Deet | Nimeke = Bury my Heart at Wounded Knee | Vuosi =1991 | Selite = | Julkaisija =Vintage | Tunniste =ISBN 978-0-099-52640-7| Kieli ={{en}} }}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Henriksson, Markku | Nimeke=Alkuperäiset amerikkalaiset: Yhdysvaltain alueen intiaanien, inuitien ja aleutien historia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1986 | Tunniste=ISBN 951-662-385-9}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Hyde, George | Nimeke = The Life of George Bent: Written from His Letters | Vuosi =1980 | Selite = | Julkaisija =Univ of Oklahoma Press | Tunniste =ISBN 978-0806115771| Kieli ={{en}} }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Naparsteck, Martin | Nimeke = Sex and Manifest Destiny: The Urge That Drove Americans Westward | Vuosi =2012 | Selite = | Julkaisija =McFarland | Tunniste =ISBN 978-0786466542| Kieli ={{en}} }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Peters, DeWitt | Nimeke = Pioneer Life and Frontier Adventures | Vuosi =2001 | Selite = | Julkaisija =Digital Skanning | Tunniste =ISBN 978-1582182254| Kieli ={{en}} }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Simmons, Mark | Nimeke =Kit Carson and His Three Wives | Vuosi =2003 | Selite = | Julkaisija =New Mexico Univ Press| Tunniste =ISBN 978-0826332967| Kieli ={{en}} }}
* {{Kirjaviite | Tekijä =Waldman, Carl | Nimeke =Atlas of North American Indian | Vuosi =1985 | Selite = | Julkaisija =Fact on file Publications | Tunniste =ISBN 0-87196-850-9 | Kieli ={{en}} }}
===Viitteet===
{{Viitteet|sarakkeet}}
==Aiheesta muualla==
| |||