Ero sivun ”Feodor Kiseleff” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 85.76.54.0 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Risukarhi tekemään versioon.
p kh
Rivi 2:
'''Feodor Pantelejevitš Kiseleff''' ([[1. maaliskuuta]] [[1772]] [[Hamina]] – [[9. toukokuuta]] [[1847]] [[Helsinki]])<ref name="KB">{{Kansallisbiografia|id=3504|nimi=Kiseleff, Feodor (1772 - 1847)|tekijä=Jouni Yrjänä|ajankohta=13.10.2004 (päivitetty 30.9.2008)}}</ref> oli [[Helsinki|Helsingissä]] vaikuttanut [[Suomen venäläiset|suomenvenäläinen]] liikemies, tehtailija ja rakennusurakoitsija.
 
Hänen isänsä oli [[ostaškov]]ilainen kauppias Pantelei Kiseleff, joka asettui Haminaan pian [[Turun rauha]]n jälkeen. Feodor Kiseleffkin aloitti [[porvari]]na Haminassa, mutta siirtyi vuonna 1812 pääkaupungiksi korotettuun Helsinkiin, jossa sai uudet porvarinoikeudet seuraavana vuonna. VenäjäläisenVenäläisen sotaväen tavarantoimittajana vaurastunut Kiseleff oli jo tuolloin Helsingin suurimpien veronmaksajien listalla jaetulla kolmannella sijalla. Hänen merkittävimmäksi omistuksekseen muodostui [[Aleksanterinkatu|Aleksanterin-]] ja [[Unioninkatu]]jen kulmassa sijainnut sokeritehdas, jonka hän osti vuonna 1812. Helsingin kasvaessa tilat kävivät pian ahtaiksi ja hän siirsi 1820-luvun alussa tehtaan kapunginkaupungin ulkopuolelle [[Töölönlahti|Töölönlahden]] rannalle, mistä alkaen se tunnetaan [[Töölön sokeritehdas|Töölön sokeritehtaana]]. Vuosina 1839–1859 se oli Suomen ainoa sokeritehdas. Naapurissa toimi Kiseleffin niinikään omistama tiilitehdas. [[Carl Ludvig Engel]] suunnitteli vanhasta Unioninkadun tehdasrakennuksesta [[Kiseleffin talo]]na tunnetun liikerakennuksen. Kiseleff oli myös lukuisia merkittäviä tilauksia saanut rakennusurakoitsija ja hän muun muassa suoritti [[Hietaniemen hautausmaa]]n perustustyöt 1829 ja rakennutti Nikolainkirkon (nyk. [[Helsingin tuomiokirkko]]) julkisivuportaikon 1839–1843.<ref name="KB" />
 
Kiseleff valittiin ensimmäisenä venäläisenä Helsingin kaupunginvanhimpien joukkoon vuonna 1829 ja hän sai 1833 [[Kauppaneuvos|kauppaneuvoksen]] arvon. Ortodoksisen uskonsa säilyttäneestä [[Kiseleff]]in suvusta tuli yksi Helsingin porvariston eliittisukuja. Feodor Kiseleffin lapsia olivat tehtailija [[Nikolai Kiseleff]] ja yliarkkitehti [[Konstantin Kiseleff]].<ref name="KB" />