Ero sivun ”Oulun porvarikaarti” versioiden välillä

Porvareiden johtama kaartin toiminta suututti kansaa, koska taustalla oli rangaistuksia. Oulussa tarkastuksista ja paraateista aiheetta poisjääneet tuomittiin maksamaan ratsuväen kassaan. Kaupunkilaiset pitivätkin äkseerausta rauhanaikana perin joutavana ja jopa naurettavana. Porvarikaartin ja kaupungin porvaristoon kuulumattoman väestön kesken sattui usein välikohtauksia. Kaupunkilaisten mielestä porvareiden pöyhkeily ärsytti heitä. Vuonna [[1748]] Oulun porvarisratsuväen ratsumestari Z. Wacklin kertoi huomanneensa ratsuväen harjoituksissa ihmisten osoittavan mieltään porvarikaartille “halveksivilla ja epäkunnioittavilla elkeillä”. Ratsumestari kirjoitti lehteen, että “vapaa porvaristo, joka huomattavin kustannuksin koettaa toimia kansan hyväksi, ei ole velvollinen kärsimään kunniattomuutta tai pilkkaa.” Oulun porvariskaarti ajautui keväällä [[1780]] sanasotaan. Ratsuväestä osa saapui klo 5 määrättyihin harjoituksiin. Paikalle tulleistakin osa kieltäytyi ratsastusharjoituksista. Maistraatti määräsi niskuroitsijoille seuraavaksi aamuksi ylimääräisen yleistarkastuksen, [[Äksiisi|äksiisi-]] ja paraatiharjoittelun. Uppiniskaiset niskoittelijat eivät välittäneet rangaistuksesta. Asia vietiin raastupaan tutkittavaksi. Esitutkinnassa kävi ilmi, erään kauppiaan kohdalla, ettei hän tahtonut osallistua. Hänet oli alennettu ratsumestarista rivimieheksi, ilmoittamatta miksi. Kauppias oli puolestaan hankkinut sijaisen ja se taas aiheutti sen, että porvarisoikeudet saaneet eivät halunneet ratsastaa sellaisten rinnalla, joilla näitä oikeuksia ei ollut. Kauppias väitti, että rykmentin päällikkö Uhlström oli käyttäytynyt epäkunnioittavasti harjoituksissa läsnä olleita maistraatin jäseniä kohtaan. Uhlström oli istunut lakki päässä, vaikka maistraatin jäsenet olivat paljain päin jne. Uhlström puolestaan huomautti, että Heikelin oma käytös oli kaikkea muuta kuin mallikelpoista, sillä hän oli saatuaan kutsun mainittuihin harjoituksiin luvannut lähettää sinne valkoisen koiransa. Suuri osa ratsuväkeä oli sitä paitsi käyttänyt muualta lainattuja varusteita. Vuonna [[1782]] muutamat Oulun vaikutusvaltaisimmat kauppiaat ja tervaporvarit esittivät, että porvariston oli syytä luopua porvarikaartista. Joidenkin porvarien mielestä sotilaallinen toiminta oli haitaksi liiketoiminnalle sekä oli porvaristolle muutenkin sopimatonta. Asiasta nousi kiivas sanasota. Kauppias [[Pehr Junnelius (1745–1790)|Pehr Junnelius]] ja eräs oululainen kupariseppä nousivat vastustamaan lausuntoja. Oulun porvarikaartit lopetettiin [[1793]] yleisellä esivallan käskyllä<ref name="OVK1"/>

 

<ref name="OVK1"> {{Kirjaviite | Tekijä = Jouko Vahtola | Nimeke = Oulu varuskuntakaupunkina| Vuosi = 2005 | Kappale = | Sivu = 24–42| Selite = |Julkaisupaikka = Suomenmaa | Julkaisija = Pohjan Prikaatin kilta r.y. | Tunniste = ISBN 952-91-8656-8 | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }} {{fi}} </ref>

<ref name="Halila1"> {{kirjaviite| Nimeke=Oulun kaupungin historia II (1721–1809)| Tekijä=Aimo Halila| Julkaisija= Kirjoila Oy | Vuosi= 1953|Tunniste=| Sivu=745}}</ref>

}}

 

[[Luokka:Pohjanmaa]]