Ero sivun ”Solingenin tuhopoltto 1993” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 13 Wikidatan sivulle d:q694586 siirrettyä kielilinkkiä
kh (tuomio --> rangaistus)
Rivi 33:
 
== Oikeudenkäynnit ==
5Viiden tuomarin kokoonpanolla [[Düsseldorf]]issa järjestetty oikeudenkäynti alkoi huhtikuussa 1994. Kohnenia, Reheriä ja Buccholtzia syytettiin alaikäisinä (mikä rajoitti maksimituomionmaksimirangaistuksen kymmenenkymmeneksi vuodenvuodeksi vankeusrangaistukseenvankeutta). Gartmannia syytettiin aikuisena. Syyttäjät pitivät teon motiivina ulkomaalaisiin kohdistunutta vihaa.
 
Gartmann oli tunnustanut poliisille ja tunnusti myös oikeudessa. Hän pyysi anteeksi uhreilta. Tunnustuksen mukaan Gartmann, Kohnen ja Buchholz olivat ottaneet yhteen ulkomaalaisten kanssa juhlissa aiemmin samana yönä. He tapasivat Reherin ja päättivät ”pelotella” turkkilaisia. He olivat teon aikana humalassa. Oikeudenkäynnin loppupuolella Gartmann veti pois tunnustuksensa ja sanoi sen tapahtuneen painostuksen alaisena ja että häntä oli uhattu sillä, että hän joutuisi jakamaan sellin turkkilaisten kanssa. Neljä kuukautta oikeudenkäynnin jälkeen, vankilassa tehdyssä haastattelussa, hän sanoi antaneensa väärän tunnustuksen, koska poliisi oli vakuuttanut hänelle, että se oli ainoa tapa välttää elinkautinen vankeustuomiovankeus.
 
Reher tunnusti myös, mutti muutti kertomustaan toistuvasti. Lopulta hän sanoi toimineensa yksin. Kohnen ja Buchholz kiistivät osallistuneensa millään tavoin.
Rivi 41:
Poliisi oli tehnyt rikospaikkatutkimuksen huolimattomasti, joten ei löydetty todisteita, jotka yhdistäisivät syytetyt kiistämättömästi tekoon. Todistajat eivät pystyneet selventämään asioiden kulkua.
 
Lokakuussa 1995 syytetyt tuomittiin murhasta, murhan yrityksestä ja tuhopoltosta. Kolme alaikäisenä tuomittua syytettyä saivat maksimaalisen kymmenen vuodenvuotta tuomionvankeutta. Gartmann sai 15 vuoden vankeusrangaistuksen. [[Saksan korkein oikeus]] vahvisti tuomiot vetoomuksen jälkeen.
 
Turkkilaisperhe nosti kanteen ja sai noin 270 000 saksan markan vahingonkorvauksen sekä kuukausittaisen summan yhdelle pahoja palovammoja kärsineelle perheenjäsenelle.