Ero sivun ”Bobi Sivén” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kirjoitusvirheen korjaus
kirjoitusvirheen
Rivi 158:
[[9. lokakuuta]] kansanäänestyksellä valittu Repolan hallitus, Repolan toimituskunta määräsi Sivénin ja Netsäisen "edustajikseen Suomen Hallituksen, Vienan- ja Aunuksen-Karjalan hallintoelinten sekä Suomessa olevien ulkovaltojen edustajien luo avonaisilla valtuuksilla". Tarton rauhan solmimisen päivänä [[14. lokakuuta]] Sivén ja Mata loivat muistion, jota voidaan pitää karhunpesäsuunnitelman ensimmäisenä luonnoksena. Suunnitelma oli kuitenkin idealistinen ja perustui siihen, että 800 Matan miestä hyökkäisi Muurmannille päivän aiheuttaen kansannousun. Aunuksen retken esikuntapäällikkö jääkärikapteeni [[Ragnar Nordström]] neuvoi Sivéniä realistisemmalle kannalle kirjoittaen tälle rahoituksen tärkeydestä.
 
Sivén alkoi suunnitella varsinaista karhunpesäsuunnitelmaa Repolan toimikunnan kansliapäällikön ja Repolan suojeluskunnan paikallispäällikön Paavo Höttösen kanssa. Ilman Sivéniä ja Höttöstä Repolalla ei olisi ollut mitään puolustussuunnitelmaa sen Tartossa päätetytpäätetyn kohtalon tultua ilmi. Höttönen otti käytännössä koko vetovastuun Repolan puolustuksen järjestämisestä. Pääideana oli metsätyöt ja tukkikaupat, joilla kerättäisiin sotilaat eli metsätyömiehet ja rahoitettaisiin samalla repolalaisten vastarinta. Suunnitelmasta olisi syntynyt karhunpesä, jota olisi voitu puolustaa kevääseen 1921 asti ja odottaa muita Neuvosto-Venäjällä tapahtuvia kapinoita. Höttösellä oli suhteita matruuseihin ja hän oli ilmeisesti tietoinen [[Kronstadtin kapina]]n suunnittelusta. Sinnikkäällä repolalaisten ja karjalaisten taistelulla luotaisiin Karjalan kansalle urhoollinen vapaustaistelu – tai ainakin sen yritys, josta kansa voisi myöhemmin ammentaa voimaa kansalliseen taisteluun. Ideana oli myös, että Suomi kiinnostuisi ja auttaisi jälleen Itä-Karjalaa, kun se näkisi, että karjalaiset panisivat uutta vallanpitäjää vastaan hanttiin.
 
Toimikunta hyväksyi karhunpesän tukkikaupat ja samalla koko karhunpesäsuunnitelman [[25. marraskuuta]] edustajainkokouksessa, jossa Repolan toimituskunnalle myönnettiin äänin 48–17 uudella hallintosäännöllä diktatoriset valtuudet päättää Repolan kohtalosta. Samassa kuussa Sivén pestasi heimoystävä [[Jalmari Takkinen|Jalmari Takkisen]] apulaisekseen. Jo [[12. marraskuuta]] Sivénille oli myönnetty jälleen ero Repolan nimismiehen tehtävistä, mutta se oli muodollista. Sivén jatkoi nimismiehen tehtäviä Takkinen ja konstaapeli Eemil Huhtala apunaan. Tosin virallisesti Sivén oli nyt ulkoministeriön virkamies ja Suomen tasavallan virallinen edustaja Repolassa ja Porajärvellä. Ulkoministeriö yritti tehdä Sivénistä myös Repolan ja Porajärven Suomen konsulia, joka varmistaisi rauhansopimuksen toteuttamisen tuolla alueella. Sivén kieltäytyi kuitenkin jyrkästi ja ilmoitti: "En katso voivani itse ruveta parsimaan sen politiikan tuloksia, jota olen vastustanut."