Ero sivun ”Balduin IV” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p PtG siirsi sivun Baudouin IV uudelle nimelle Balduin IV: samoin kuin Balduin I
aloitetaan jotain lähteitä
Rivi 1:
{{Lähteetön}}
[[Tiedosto:Amaurydeath-BaldwinIVcrowned-full.jpg|thumb|Baudouin IV vanhassa käsikirjoituksessa]]
'''BaudouinBalduin''' (tai '''BalduinBaudouin''') '''IV Spitaalinen''' ([[1161]]–[[1185]]) oli [[Jerusalemin kuningaskunta|Jerusalemin kuningaskunnan]] kuningas vuosina 1174–1185. Hän oli taitava hallitsija, mutta kuoli hyvin nuorena [[spitaali]]in, minkä jälkeen kuningaskunnan johto joutui huonompiin käsiin.
 
Baudouin vietti lapsuutensa isänsä, kuningas [[Amalric I]]:n ja tämän puolison Marian hovissa Jerusalemissa. Biologiseen äitiinsä Agnes de Courtenayhin hänellä oli vain vähän kontakteja. Opettajana nuorella pojalla oli historioitsija [[Guillaume de Tyre]], joka diagnosoi pojan sairastavan lepraa – Baudouin ei tuntenut fyysistä kipua lainkaan. Baudouin IV nousi kuninkaaksi 13-vuotiaana isänsä Amalric I:n jälkeen vuonna 1174. Nuoren kuninkaan ei odotettu elävän vanhaksi, ja hänen nuoruusvuosinaan hänen sijaishallitsijoinaan toimivat ensin Miles de Plancy (k. 1174) ja myöhemmin [[Raymond, Tripolin kreivi]]. Kuninkaan ei odotettu saavan perillistä, joten kuningassuvun toivo pantiin kuninkaan sisareen Sibyllaan. Sibylla meni naimisiin Guillaume de Montferrat'n (Guillaume de Longespee, William Longsword) kanssa. Tämän kanssa hän sai vuonna 1177 perillisen, tulevan hallitsijan [[Baudouin V]]:n. Kuningaskunnan viholliset odottivat fyysisesti sairaan kuninkaan olevan heikko myös hallitsijana, ja [[Saladin]] hyökkäsi häntä vastaan vuonna 1177.
 
Balduin vietti lapsuutensa isänsä, kuningas [[Amalrik I|Amalrik I:n]] ja tämän puolison Marian hovissa Jerusalemissa. Biologiseen äitiinsä Agnes de Courtenayyn hänellä oli vain vähän kontakteja.{{Lähde}} Amalrik nimitti Balduinin kotiopettajaksi historioitsija [[Guillaume de Tyre]]n pojan ollessa kahdeksanvuotias. Guillaume havaitsi Balduinin sairauden oireet, kun hän huomasi, että pojan oikea käsi oli tunnoton. Balduinilla todettiin olevan [[lepra]].<ref name="montefiore308">Montefiore, s. 308–309.</ref>
Baudouin IV osoittautui kuitenkin hyvin tarmokkaaksi ja viisaaksi hallitsijaksi, ja hän otti Jerusalemin kuningaskunnan armeijan omaan komentoonsa. Hän kohtasi Saladinin joukot [[Montgisard]]in vuorella 25. marraskuuta 1177 yhdessä [[Temppeliherrat|temppeliherrojen]] sotajoukon kanssa, ja taitavasti maastoa hyväksi käyttäen hän saavutti armeijallaan täydellisen voiton. Saladin lyötiin, ja hän suostui rauhaan.
 
BaudouinBalduinin vietti lapsuutensa isänsä,isä kuningas [[AmalricAmalrik I]]:nkuoli jaheinäkuussa tämän puolison Marian hovissa Jerusalemissa. Biologiseen äitiinsä Agnes de Courtenayhin hänellä oli vain vähän kontakteja. Opettajana nuorella pojalla oli historioitsija1174 [[Guillaume de Tyrepunatauti]], joka diagnosoi pojan sairastavan lepraa – Baudouin ei tuntenut fyysistä kipua lainkaan. Baudouin IV nousi kuninkaaksiin 1338-vuotiaana, isänsäja Amalricnuoresta I:nBalduinista jälkeentuli vuonnakuningas.<ref 1174.name="montefiore308"/> Nuoren kuninkaan ei odotettu elävän vanhaksi, ja hänen nuoruusvuosinaan hänen sijaishallitsijoinaan toimivat ensin Miles de Plancy (k. 1174) ja myöhemmin [[Raymond, III (Tripolin kreivi)|Raymond III]]. Kuninkaan ei odotettu saavan perillistä, joten kuningassuvun toivo pantiin kuninkaan sisareen Sibyllaan. Sibylla meni naimisiin Guillaume de Montferrat'n (Guillaume de Longespee, William Longsword) kanssa.Montferrat’n Tämän kanssa hän sai vuonna 1177 perillisen, tulevan hallitsijan [[BaudouinBalduin V|Balduin V]]:n]]. Kuningaskunnan viholliset odottivat fyysisesti sairaan kuninkaan olevan heikko myös hallitsijana, ja [[Saladin]] hyökkäsi häntä vastaan vuonna 1177.
Vuonna 1177 Baudouin IV myös salli äitipuolensa, leskikuningatar Marian naida [[Balian d'Ibelin]]in. Tämä osoittautui vaaralliseksi liitoksi, sillä Maria liittyi nyt vaikutusvaltaiseen Ibelinin sukuun, joka nyt yritti naittaa samana vuonna leskeksi jääneen Sibyllan ja prinsessa Isabellan jäsenilleen.
 
BaudouinBalduin IV osoittautui kuitenkin hyvin tarmokkaaksi ja viisaaksi hallitsijaksi, ja hän otti Jerusalemin kuningaskunnan armeijan omaan komentoonsa. Hän kohtasi Saladinin joukot [[Montgisard]]in vuorella 25. marraskuuta 1177 yhdessä [[Temppeliherrat|temppeliherrojen]] sotajoukon kanssa, ja taitavasti maastoa hyväksi käyttäen hän saavutti armeijallaan täydellisen voiton. Saladin lyötiin, ja hän suostui rauhaan.
 
Vuonna 1177 BaudouinBalduin IV myös salli äitipuolensa, leskikuningatar Marian naida [[Balian d'Ibelind’Ibelin]]in. Tämä osoittautui vaaralliseksi liitoksi, sillä Maria liittyi nyt vaikutusvaltaiseen Ibelinin sukuun, joka nyt yritti naittaa samana vuonna leskeksi jääneen Sibyllan ja prinsessa Isabellan jäsenilleen.
 
Kesällä 1180 kuninkaan vallanhimoinen äiti Agnes naitti kuninkaan sisaren Sibyllan [[Guy de Lusignan]]ille, konnetaabeli Amalric de Lusignanin veljelle. Guy osoittautui kunnianhimoiseksi, mutta epäviisaaksi ja raukkamaiseksi öykkäriksi, joka väärinkäytti tukikohtaansa Kerakin linnassa Egyptin ja Syyrian välisten kauppakaravaanien ryöstelyyn. Saladinin kostettua Agnes nimitytti Guyn valtakunnan sijaishallitsijaksi. Kuningataräidin vaikutusvalta valtakunnan asioihin oli tällöin korkeimmillaan, ja hän myös järjesti avioliiton kahdeksanvuotiaan prinsessa Isabellan ja liittolaisensa Humphrey IV of Toronin välille, Marian ja Ibelinien vastapainoksi.
 
Vuonna 1183 BaudouinBalduin IV oli saanut tarpeekseen sekä Guysta että kreivi [[Reynald de Chatillon]]ista ja näiden politiikasta, jonka Baudouin näki vievän kuningaskunnan kohti katastrofia. Guyn ottaessa osaa Humphreyn ja Isabellan häihin Kerakissa Saladin teki yllätyshyökkäyksen, ja alkoi piirittää Kerakia. Baudouin ratsasti Jerusalemin kuningaskunnan joukkojen kärjessä Kerakiin, ja ajoi Saladinin pois; Guyn kieltäydyttyä liittymästä joukkoihin Baudouin erotti hänet. Häväisty Guy vetäytyi Ascaloniin vieden prinsessa Sibyllan mukanaan. Baudouin ja Saladin solmivat rauhan. Kuninkaan äiti Agnes kuoli vuonna 1184, minkä jälkeen Baudouin hallitsi yksin.
 
Baudouin vietti viimeiset vuotensa yrittäen lujittaa valtakuntaansa sekä syventää rauhaa valtakunnan naapureiden kanssa. Hän oli uskonnollisesti suvaitsevainen ja hallitsijana viisas. Hänen terveytensä kuitenkin petti lopullisesti vuonna 1185, ja hän kuoli samana vuonna.
 
Baudouin IV:n jälkeen kuninkaaksi tuli hänen yhdeksänvuotias sisarenpoikansa [[BaudouinBalduin V]], joka kuoli jo seuraavana vuonna, todennäköisesti isäpuolensa Guy de Lusignanin myrkyttämänä. Hänen jälkeensä kuninkaaksi tuli Guy de Lusignan, joka osoittautui typeräksi ja päättämättömäksi kuninkaaksi, ja joka johti Jerusalemin kuningaskunnan armeijan tuhoon [[Hattinin taistelu]]ssa vuonna 1187.
 
{{Edeltäjä-seuraaja|Titteli=[[Jerusalemin kuningas]] |Kommentti=1174&nbsp;1185 |Edeltäjä=[[Amalric I]] |Seuraaja=[[Baudouin V]] |Logo=[[Kuva:Kingdom of Jerusalem COA.svg|40px]] }}
 
== Lähteet ==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Montefiore, Simon Sebag| Nimeke = Jerusalem – kaupungin elämäkerta| Vuosi = 2013| Suomentaja = Lappalainen, Otto| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = WSOY| Isbn = 978-951-0-39614-8}}
 
=== Viitteet ===
{{viitteet}}
 
[[Luokka:Jerusalemin kuningaskunnan kuninkaat]]