Ero sivun ”Leivinhiiva” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
lämpötiloja |
||
Rivi 9:
| luokka = ''[[Saccharomycetes]]''
| lahko = ''[[Saccharomycetales]]''
| heimo = ''[[Saccharomycetaceae]]''
| suku = ''[[Saccharomyces]]''
| laji = ''cerevisiae''
Rivi 18:
}}
'''Leivinhiiva''' (''Saccharomyces cerevisiae'') on [[kotelosienet|kotelosieniin]] lukeutuva [[yksisoluiset|yksisoluinen]] [[sieni]]laji. Se on yksi vanhimmista [[leipä|leivän]] kohotusaineista, jolla saadaan [[leivonnainen|leivonnaisten]] pehmeä ja kuohkea rakenne. Hiiva on elävä [[Mikrobi|hyötymikrobi]]. Tuoreena hiiva on kimmoisaa ja väriltään vaaleanharmaata. Se on elävää solukkoa, joka suotuisissa olosuhteissa alkaa toimia ja lisääntyä. Yhdessä grammassa hiivaa on 10 miljardia 0,01 mm:n suuruista solua. Kaupasta ostettu hiiva koostuu yhteenpuristetuista hiivasoluista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://suomenhiiva.wm.fi/kysy-ja-vastaamme-palsta/ | Nimeke = Useimmin hiivasta kysyttyä | Tekijä = Suomen Hiiva | Viitattu = 29.8.2010}}</ref><ref>Päivi Immonen, Aura Liimatainen, Päivi Palojoki: Hyvää pataa, Kotitalouden taitokirja s. 290, WSOY 2004, ISBN 951-0-28131-X</ref>
==Käyttö==
Rivi 26:
==Biologiset ominaisuudet==
Toimiakseen tarkoituksensa mukaisesti hiiva tarvitsee aikaa, lämpöä ja ravintoa (esim. sokeri, hunaja) sekä nestettä (esim. maito, vesi). Hiiva saa ravintoa myös jauhojen [[Tärkkelys|tärkkelyksestä]] ja lämmönlähteeksi käy kädenlämpöinen neste (tuorehiivalla 36 °C, kuivahiivalla 42 °C<ref>[http://www.valio.fi/koekeittio/blogi/kaikki-vaikuttaa-kaikkeen-pieni-oppimaara-hiivaleivonnaisista/ Kaikki vaikuttaa kaikkeen; pieni oppimäärä hiivaleivonnaisista] Valio Koekeittiön kuulumiset -ruokablogi</ref>). Taikinan peittäminen liinalla ja sijoittaminen lämpimään paikkaan auttaa kohottamisessa. Hiiva saa aikaa toimia, kun taikinan, [[Taikinajuuri|juuren]] tai leivonnaisten annetaan rauhassa kohota. Kohoamisen aiheuttaa [[hiilidioksidi]].
Lämpimässä uunissa kaasut laajenevat edelleen ja niin hiivaleivonnaiset tulevat kuohkeiksi. Tähän kohoamiseen ja kuohkeaksi tulemiseen hiiva tarvitsee erityisen sitkoverkon. Hiivataikinaan laitetaan aina [[vehnä]]jauhoja, sillä juuri vehnäjauhoissa on eniten sitkoa muodostavia [[proteiini|varastoproteiineja]] [[gliadiini]]a sekä [[gluteniini]]a, jotka jauhoista ja vedestä tehtyä taikinaa vaivatessa järjestyvät [[gluteeni]]ksi, eli tiiviiksi, venyväksi ja joustavaksi verkostoksi, joka antaa taikinalle sen sitkon.<ref>Minna Löytty-Rissanen, Leena Näveri, Liisa Haverinen: Kotitaloustaito, s. 176, Tammi 2003 ISBN 951-26-4385-5</ref> Taikinaverkko luodaan jauhovalinnalla ja riittävällä vaivauksella. Hiivan tuottama kaasu vain laajentaa taikinaverkkohuokosia.
| |||