Versio 2. heinäkuuta 2013 kello 08.56 muokkaa Juusohe (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 3 772 muokkausta pEi muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 23. marraskuuta 2013 kello 13.46 muokkaa kumoa Hermis (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, palauttajat 25 171 muokkausta fix, kh, ks myös -osio Uudempi muutos →
Rivi 1: '''Lyhytelokuvaksi''' luokitellaan [[elokuva]], jonka pituus on alle sovitun rajan. Esimerkiksi [[Yhdysvaltain elokuva-akatemia]] määrittelee lyhytelokuvien ylärajaksi 40 minuuttia. [[Suomen Elokuvaohjaajaliitto]] katsoo lyhytelokuviksi alle 74 minuutin elokuvat. Lyhytelokuvaa voidaan pitää myös [[~~elokuvalajityypit~~Luettelo elokuvan tyylilajeista\|lajityyppinä]]. Elokuvanäytännöissä lyhytelokuvia esitetään usein ennen varsinaista koko illan elokuvaa.<ref>{{Kirjaviite Rivi 10: ==Lyhytelokuva lajityyppinä== Sisällöllisesti lyhytelokuva on hyvin monimuotoinen käsite. Se on itsenäinen elokuvalaji, jolla on omat erikoispiirteensä ja ilmaisukeinonsa. Se ei missään tapauksessa ole vain lyhyt pitkä elokuva vaan paljon muuta. Ennen kaikkea se on ilmaisumahdollisuuksiensa ja laajemman keinovalikoimansa ansiosta tekijälleen hyvin vaativa elokuvan laji, jota ei ~~missään tapauksessa~~ pidä verrata pitkän elokuvan tekemiseen. Lyhytelokuva voi perustua [[runo]]on, [[vitsi]]in, [[aforismi]]in tai [[argumentti]]in, joka halutaan joko todistaa tai kumota. Siinä, missä pitkässä elokuvassa [[draama]] rakentuu selkeän ja katsojalle mahdollisimman ymmärrettävään rakenteeseen, usein aristotelisen draaman rakenteen varaan, voivat lyhytelokuvat periä rakenteensa ja muotonsa vaikkapa [[musiikki\|musiikista]], runoudesta tai [[essee\|esseistä]]. Rivi 16: Lyhytelokuvat eivät välttämättä ole niin henkilökeskeisiä kuin pitkät elokuvat. Niissä voidaan esitellä myös pinnallisempia ja stereotyyppisempiä hahmoja kokonaisuuden kärsimättä. Siinä, missä pitkä elokuva luo kokonaisen henkilökuvan päähenkilöstään ja esittää katsojalle kaikki hahmon ominaisuudet, voi lyhytelokuva esittää vain yhden puolen henkilöstä ja kertoa sen kautta yhden tapahtuman, yhden muutoksen elämässä, ajankulussa tai ympäristössä. Tällöin elokuva keskittyy paljolti ilmiön kuvaamiseen ja käyttää siinä hyväkseen hahmon tiettyä ominaisuutta. Tyylillisesti lyhytelokuvat voivat olla toisistaan hyvin erilaisia. Tarinalliset [[musiikkivideo]]t ovat eräänlaisia lyhytelokuvia, kuten myös voivat olla kokeelliset [[~~videotaideteos\|videotaideteokset~~videotaide]]teokset sekä erilaiset [[improvisointi\|improvisaatioon]] perustuvat näytelmätaltioinnit. Lyhytelokuvilla on paljon vähemmän ilmaisullisia rajoitteita kuin pitkillä elokuvilla, joiden tekemistä varjostaa aina taloudellinen paine ja muut resurssoinnin asettamat ehdot. Lyhytelokuvat voivat olla kokeellisia tai kokeilevia, ja ne voivat käyttää hyvin paljon erilaisia ilmaisukeinoja, käsitellä aiheita vapaammin tai jättää käsittelemättä. == Katso myös == * [~~http://www.hlef.fi~~ [Helsingin lyhytelokuvafestivaali]]▼ * [[Tampere Film Festival]] * [[Tampereen elokuvajuhlat]] * [[Clermont-Ferrandin lyhytelokuvajuhlat]] * [[Findie]] * [[Suomen elokuvakontakti]] * [[Parhaan lyhytelokuvan Oscar-palkinto]] ==Lähteet== == Aiheesta muualla ==▼ {{Viitteet}}▼ ▲== Aiheesta muualla == ▲* [http://www.hlef.fi Helsingin lyhytelokuvafestivaali] * [http://www.shortfilmgranary.com/ Short Film Granary - ammatti-ja amatööri lyhytelokuvia eri puolilta maailmaa] == ~~Lähteet~~ =Kirjallisuus=== ▲{{Viitteet}} ~~== Kirjallisuus ==~~ * Ilkka Kippola ja Jari Sedergren: Dokumentin ytimessä. Suomalaisen dokumentti- ja lyhytelokuvan historia 1909-1944. SKS, 2009. ISBN 978-952-222-106-3. * Saara Cantell: Timantiksi tiivistetty. Kerronnalliset strategiat fiktiivisessä lyhytelokuvassa. Aalto-yliopiston taideteollinen korkeakoulu, 2011. ISBN 978-952-60-0047-3.

Ero sivun ”Lyhytelokuva” versioiden välillä