Ero sivun ”Donin kasakat” versioiden välillä

'''Donin kasakat''' ovat [[kasakat|kasakoita]], jotka elävät [[Don]]-joen varrella. Yhteisö muodostui [[1500-luku|1500-luvun]] jälkipuolella pääasiassa [[venäläiset|isovenäläisistä]] talonpojista, mutta heihin kuului myös [[tataarit|tataareita]]. He olivat osa suurempaa kasakkaväestöä (muita olivat Asovan, Dneprin ja Zaporozjen kasakat eli zaporogit). Kukin kasakkaryhmä pyrki olemaan toisista riippumaton valitsemalla oman [[hetmani]]n.<ref name=hs>{{Kirjaviite | Tekijä=Halmesvirta, Anssi ym. | Sivut = 85| Nimeke=Historian sanakirja | Julkaisupaikka=Jyväskylä Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-20-5089-7}}</ref> Donin kasakka-armeija (донско́е каза́чье во́йско, donskoje kazatše voisko), joka toimi [[Venäjän keisarikunta|keisarillisen Venäjän]] aikana, muodostettiin vuonna [[1570]]. Vuonna [[1870]] muodostettu Donin kasakoiden alue on nykyisen [[Rostovin alue]]en tietämillä.

 

Kasakoiden elämää ihannoidaan nykyäänkin sen tasa-arvoisuuden ja vapauden takia. Väestö kokoontui säännöllisesti kansankokouksiin, joissa käsiteltiin myös laki- ja rikosasiat. Ne myös valitsivat ylipäällikön (atamaani, hetmani). Elämä ei ollut yhtä tiukasti turpeeseen sidottua kuin muilla väestöryhmillä, sillä sotiminen oli sen keskeinen sisältö. Sodan aikana kasakkavapaus oli suurimmillaan, mutta ylipäällikköä oli toteltava ehdottomasti. Tasa-arvo oli käytännössä kuitenkin kaukana, sillä johtavat kasakkasuvut olivat etuoikeutettuja ja vauraita. Köyhempien keskuudessa sota tarkoitti usein ryöstelyä. Sodassa kasakoiden heikkoutena oli järjestelmällisen taktiikan puute ja sen halveksiminen.<ref name=oe />