Ero sivun ”Tina(II)kloridi” versioiden välillä

|liukoisuus = 900 g/l (20&nbsp;°C)<ref name="kemikaalikortti">{{Kemikaalikortti|0955}}. Viitattu 19.11.2013</ref>

Tina(II)kloridi on huoneenlämpötilassa kiinteää valkoista ainetta. Kidevedettömän yhdisteen lisäksi tunnetaan myös [[kidevesi|kidevedellinen]] dihydraatti (SnCl₂·2H₂O). Yhdiste liukenee helposti veteen ja myös moniin orgaanisiin liuottimiin, kuten [[etanoli]]in ja [[asetoni]]in. Kiinteänä yhdiste säilyy pitkiäkin aikoja hapettumatta, mutta liuosketliuokset hapettuvat helposti esimerkiksi ilman hapen vaikutuksesta [[tina(IV)kloridi]]ksi. Laimeissa liuoksissa voi tapahtua myös hydrolyysiä niukkaliuokoiseksiniukkaliukoiseksi tinahydroksidikloridiksi (Sn(OH)Cl). Tämä voidaan ehkäistä lisäämällä liuokseen happoa, kuten [[suolahappo]]a. Tina(II)kloridi on suhteellisen vahva pelkistin, joka pelkistää muun muassa Fe³⁺-ionit Fe²⁺-ioneiksi. AlkalimewtallikloridienAlkalimetallikloridien kanssa yhdiste muodsotaamuodostaa triklorostannaatti- tai tetraklorostannaattisuoloja.<ref name="karamaki" /><ref name ="kirk-othmer">M. N. Gitlitz & M. K. Moran :''Tin Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology'', John Wiley & Sons, New York, 2006. Viitattu 19.11.2013</ref><ref name ="ullmann">Günter G. Graf: ''Tin, Tin Alloys, and Tin Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry'', John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 19.11.2013</ref>

Kidevedetöntä tina(II)kloridia valmistetaan kuuman tinan javetykloridikaasunja vetykloridikaasun välisellä reaktiolla, tinan ja kloorin välisellä reaktiolla tai pelkistämällä tina(IV)kloridia metallisen tinan avulla. Liuotettaessa tinaa suolahappoon ja haihdutettaessa liuos kuiviin yhdiste kiteytyy dihydraattina. Tina(II)klorididihydraatista voidaan saada kidevedetöntä yhdistettä kuuman vetykloridikaasun tai väkevän rikkihapon avulla.<ref name="karamaki" /><ref name="kirk-othmer" /><ref name="ullmann" />

Tärkein tina(II)kloridin käyttö on metallien elektrolyyttinen pelkistäminen tinalla. Elektrolyysiseos koostuu sulasta tina(II)kloridin ja [[kaliumkloridi]]n seoksesta. Yhdistettä käytetään huomattavia määriä orgaanisessa synteesissä pelkistimenä muun muassa väriaineiden valmistuksessa. Se pelkistää muun muassa aromaattiset nitroyhdisteet amiineiksi, alifaattiset nitroyhdisteet [[oksiimit|oksiimeiksi]] tai hydroksyyliamiineiksi ja [[nitriilit]] [[aldehydit|aldehydeiksi]]. Se on myös hyvä katalyytti useissa orgaanisissa reaktioissa.<ref name="karamaki" /><ref name="kirk-othmer" /><ref name="ullmann" /> Tina(II)kloridia voidaan käyttää myös ruunruoan lisäaineena.<ref name="ullmann" /> Sen [[E-koodi]] on E512 ja Suomessa sen käyttö on sallittu vain [[parsa|säilykeparsassa]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.evira.fi/uploads/WebShopFiles/1197635026443.pdf | Nimeke =E-Koodiopas | Tekijä = | Tiedostomuoto =PDF | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Evira | Viitattu = 19.11.2013 | Kieli = }}</ref>