Avaa päävalikko

Muutokset

Ei muutosta koossa, 5 vuotta sitten
p
Lähdemerkinnät pisteen oikealle puolelle. Toistuvalle lähteelle nimi. Saman lähdemerkinnän poisto peräkkäisten kahden lauseen välistä.
{{Viitteetön}}
[[Tiedosto:TJ_harvesteri.jpg|thumb|[[Hakkuukone]]ella pystytään tekemään kaikki [[metsänhakkuu]]n työvaiheet puiden kaadosta pinoamiseen.]]
'''Metsätaloudella''' tarkoitetaan ensisijaisesti puuston [[Metsänhoito|kasvatusta]], [[Metsänkorjuu|korjuuta]] ja myyntiä. Laajemmassa merkityksessä metsätaloudella tarkoitetaan myös [[Metsäteollisuus|puunjalostusteollisuuden]] toimintaa.<ref>Suomen kielen perussanakirja 1992</ref>.
Ensisijaisesti metsätalouden harjoittamiseen varattua [[metsä]]ä kutsutaan [[talousmetsä]]ksi.
 
Suomessa on yleisenä tavoitteena, että metsätalouden harjoittaminen ei estäisi metsien rinnakkaiskäyttöä. Metsän rinnakkaiskäyttö tarkoittaa sitä, että metsää voidaan hyödyntää yhtä aikaa monella eri tavalla. Samaa metsää voi olla mahdollista hyödyntää yhtä aikaa esimerkiksi puuntuotantoon, marjastukseen ja virkistykseen.
 
Nykyinen avohakkkuisiin perustuva metsätalous haittaa kuitenkin käytännössä suuresti esimerkiksi marjastusta.<ref name="Tapio_Klen">Maatalous- ja metsätieteiden tohtoriMMT Tapio Klen: Mustikan juurista nousee nopeasti uusia versoja. Helsingin Sanomien mielipidesivu 16.8.2013, B 10</ref>.
 
== Metsätalouden ekologinen kestävyys ==
 
Metsätaloudella on haitallisia ympäristövaikutuksia. Esimerkiksi mustikka kuolee avohakkuiden seurauksena palaten metsään vasta 40 vuoden kuluttua<ref>Maatalous- ja metsätieteiden tohtori Tapio Klen: Mustikan juurista nousee nopeasti uusia versoja. Helsingin Sanomien mielipidesivu 16.8.2013, B 10.</ref>. Nettomääräisesti puolet mustikkametsistä onkin kadonnut metsänhoidon seurauksena viimeisen 50 vuoden aikana.<ref>Maatalous- janame="Tapio_Klen" metsätieteiden tohtori Tapio Klen: Mustikan juurista nousee nopeasti uusia versoja. Helsingin Sanomien mielipidesivu 16.8.2013, B 10</ref>. Mustikan elvyttyä metsää voi käyttää marjastukseen tyypillisesti vain parin vuosikymmenen ajan, koska metsä hakataan usein jo 60 vuoden ikäisenä.
 
[[Talousmetsä]] on lajistoltaan köyhempää kuin luonnontilainen metsä, sillä metsänomistaja pyrkii usein kasvattamaan vain taloudellisesti kannattavia puulajeja tavalla, joka takaa suurimman tuoton. Näin ollen monet luontaiset puulajit ovat käyneet harvinaisemmiksi, ja ekosysteemit ovat lajirikkauden vähetessä käyneet köyhemmiksi. Myöskään lahopuuta ei talousmetsissä juuri esiinny, sillä metsätaloudessa pyritään poistamaan puut ennen niiden luontaista kuolemista. Ojitukset ja purojen perkaamiset ja lähteiden kuivattamiset ovat myös vaikuttaneet metsien rakenteeseen. Nykyisissä metsähoitosuosituksissa pyritään kuitenkin ohjaamaan metsänomistajia käsittelymenetelmiin, joista koituisi vähemmän haittaa metsäluonnolle ja sen monimuotoisuudelle. Metsälaki ja -asetus (1200/1996) sekä Luonnonsuojelulaki (1096/1996) ja -asetus (160/1997) määrittelevät vaaditun luonnonhoidon minimitason.<ref>www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961096</ref>