Ero sivun ”Läskikapina” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p {{lupaava artikkeli -ehdotus}} pois keskustelun perusteella |
romaani pois lähteistä |
||
Rivi 8:
[[Eino Rahja]] oli Pietarin sotilasneuvoston jäsen. Hän esitteli 18. tammikuuta ajatuksen, että Itä-Karjalan kansannousuun osallistuneiden suomalaisten vapaaehtoisten joukon vastavoimaksi Neuvosto-Venäjän piti lähettää rajan yli Pohjois-Suomeen vapaaehtoisjoukko. Neuvostojohto ilmoitti heti sähkeitse tukevansa ajatusta. Idea toteutui jo samana päivänä, ja pohjoiseen lähetettiin suuri joukko puna-armeijan upseereita ja sotakoulukurssilaisia. Rahja seurasi adjutanttinsa kanssa perässä 20. tammikuuta.<ref name=Salomaa> Salomaa</ref>
Toisen version mukaan tapahtumat olisivat alkaneet jo syksyllä 1919 kun Jahvetti Moilanen eli Myyryläinen ilmestyi Sallaan erääseen taloon pitämään palopuhetta pian alkavasta kapinasta.<ref name="tiger56"/> Kapinaa valmisteltiin tiiviisti järjestämällä erilaisia aseharjoituksia ja hankkimalla aseita punaupseeri [[Vilho Honkanen|Vilho Honkasen]] johdolla aina vuoteen 1920 saakka pääasiassa [[Kuhmo|Kuhmoniemen]] alueella.<ref name="tiger56"/> Vuoden 1921 kesäkuussa ”Moilanen” saapui uudestaan Sallaan ja matkusteli Lapin alueella, mutta hänen tiedetään käyneen myös Helsingissä.<ref name="Tigerstedt 1943, s. 58"> Kirjailija selvittää aseiden salakuljetusta</ref> Samaan aikaan Eino Rahja organisoi aseita [[Knäsö]]ön, mistä ne salakuljetettiin Suomen puolelle. Aseita salakuljetettiin jopa keskellä päivää lahjottujen suomalaisten viranomaisten seuratessa vierestä. Alkutalvesta Moilanen osteli vaatteita Sallan kirkonkylällä suoraan kaupoista.<ref name= "Tigerstedt 1943, s. 58"/
Retkikunnan johtajaksi nimitettiin Frans ”Janne” Myyryläinen, joka käytti salanimeä Jahvetti Moilanen. Myyryläinen oli valmistunut syksyllä 1021 Pietarin punaupseerikoulusta, ja hänet tiedettiin erinomaiseksi organisaattoriksi. Hän oli toiminut Suomen sisällisssodan aikana Punakaartissa Kajaanissa, ja hänet oli vangittu, mutta hän oli päässyt pakenemaan vankileiriltä Kuopiosta.<ref>Tigerstedt 1943, s. 55.</ref> Retkikuntaan kuului 35 poliittisesti valikoitua miestä, jotka olivat aikaisemmin osallistuneet taisteluihin niin sanotun [[Muurmannin legioona]]n joukoissa.<ref>Tigerstedt 1943, s. 62.</ref> Retkelle valittiin myös jääkärit [[Petter Järventaus]] ja [[Emil Kvick]]. Retkikunnan jäsenet järjestettiin pataljoonaksi, joka koostui useista noin kymmenen miehen vahvuisista joukkueista. Retkikunta vaihtoi univormunsa siviilivaatteisiin.<ref name=Salomaa/>
Rivi 41:
*{{Kirjaviite | Tekijä =Tigerstedt, Örnulf | Nimeke =Vastavakoilu iskee | Vuosi = 1943| Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija = Otava| }}
*{{Kirjaviite | Tekijä =Tuominen, Arvo | Nimeke =Maan alla ja päällä,muistelmia vuosilta 1921-1933 |Vuosi =1958 | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija = Tammi}}
===Viitteet===
| |||