Versio 20. huhtikuuta 2006 kello 09.15 muokkaa Joonasl (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 54 231 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 14. heinäkuuta 2006 kello 01.12 muokkaa kumoa Tuohirulla (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 11 811 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 4: [[Kuva:0408_USA_Olympic_fencing.jpg\|thumb\|Kalpamiekkailua Ateenan olympialaisissa vuonna 2004]] '''Kalpa''' on ennen vanhaan tarkoittanut erilaisia [[miekka\|miekkoja]], yleensä [[sapeli]]a tai [[lyömämiekka]]a. Nykyisin kalvaksi ([[Ranskan kieli\|ransk.]] ''Épée'', ''miekka'', synonyymina) kutsutaan varsinkin on modernisoitua versiota [[kaksintaistelu]]miekasta, joka on [[pistomiekka]] kuten [[floretti]]kin. '''Kalpa''' ([[Ranskan kieli\|ransk.]] ''Épée'', ''miekka'') on modernisoitu versio [[kaksintaistelu]]miekasta, joka on [[pistomiekka]] kuten [[floretti]]kin. Sitä on yksi [[miekkailu\|olympiamiekkailun]] lajeista. Kalvan terä on maksimissaan 90 cm pitkä ja ase painaa n. 770 grammaa. Florettiin verrattuna kalpa on raskaampi, siinä on jäykempi, poikkileikkaukseltaan V:n muotoinen terä ja sen alumiininen käsisuoja (eli ''kokilli'') on suurempi. Kuten muissakin miekoissa, koko ase on maadoitettu, eikä siihen osuneita pistoja rekisteröidä. Kalpamiekkailussa koko vastustajan keho on hyväksyttyä pistoaluetta. Kalpamiekkailun on yksinkertaisin laji seurata sillä se, joka pistää ensimäisenä voittaa pisteen. Kalpa ei ole [[sopimusase]] kuten floretti, joten kaksoispistot (pistot, joissa molemmat miekkailijat osuvat toisiinsa samanaikaisesti) ovat sallittuja. Kaksoispisto eli ns "tuplapisto" rekisteröityy, jos miekkailijat saavat toisiinsa piston 40 millisekunnin sisällä.▼ ▲~~'''Kalpa''' ([[Ranskan kieli\|ransk.]] ''Épée'', ''miekka'') on modernisoitu versio [[kaksintaistelu]]miekasta, joka on [[pistomiekka]] kuten [[floretti]]kin. Sitä~~Kalpamiekkailu on yksi [[miekkailu\|olympiamiekkailun]] lajeista. Kalvan terä on maksimissaan 90 cm pitkä ja ase painaa n. 770 grammaa. Florettiin verrattuna kalpa on raskaampi, siinä on jäykempi, poikkileikkaukseltaan V:n muotoinen terä ja sen alumiininen käsisuoja (eli ''kokilli'') on suurempi. Kuten muissakin miekoissa, koko ase on maadoitettu, eikä siihen osuneita pistoja rekisteröidä. Kalpamiekkailussa koko vastustajan keho on hyväksyttyä pistoaluetta. Kalpamiekkailun on yksinkertaisin laji seurata sillä se, joka pistää ensimäisenä voittaa pisteen. Kalpa ei ole [[sopimusase]] kuten floretti, joten kaksoispistot (pistot, joissa molemmat miekkailijat osuvat toisiinsa samanaikaisesti) ovat sallittuja. Kaksoispisto eli ns "tuplapisto" rekisteröityy, jos miekkailijat saavat toisiinsa piston 40 millisekunnin sisällä. Kalvan kärjessä on metallinen painokatkaisin, jonka painuessa pohjaan piston yhteydessä merkinantolaite, johon kalpa on kytketty, rekisteröi piston. Painokatkaisimen ison jousen tulee kannattaa 750 gramman paino rekisteröimättä pistoa. Lisäksi painokatkaisimen kärkiosan ja kärkihylsyn väliin tulee jäädä 1,5 mm tyhjää tilaa. Kärkiosa ei saa rekisteröidä pistoja, jos kärkiosan ja kärkihylsyn väliin jää vähemmän kuin 0,5 mm tilaa. Nämä säännöt tarkistetaan jokaisen miekkailuottelun alussa tarkoitukseen varatulla puntilla ja rakotulkilla kilpailuissa.

Ero sivun ”Kalpa” versioiden välillä