Versio 4. marraskuuta 2013 kello 18.24 muokkaa Phiitola (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 67 073 muokkausta Lupaava artikkeli -ehdotus vedetty pois ristiriitaisten kommenttien vuoksi - ei konsensusta ← Vanhempi muutos		Versio 18. marraskuuta 2013 kello 22.51 muokkaa kumoa Gopase+f (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 32 524 muokkausta fix +kh. Uudempi muutos →
Rivi 23: '''Tanskan valtaus''' oli [[Wehrmacht\|Saksan asevoimien]] [[luettelo sotilasoperaatioista\|sotilasoperaatio]] ({{k-de\|Unternehmen Weserübung-Süd}}), joka sai alkunsa 9. huhtikuuta [[1940]] [[natsi-Saksa\|Saksan]] joukkojen ylittäessä [[Tanska]]n rajat maalla, merellä ja ilmassa. Tanska ei ollut strategisesti merkittävä, mutta se toimi tukialueena Norjan valtaamiseksi suunniteltua operaatiota ({{k-de\|Unternehmen Weserübung}}). Kyseessä oli yksi sotilashistorian lyhyimmistä operaatioista.<ref>Dildy, Douglas C. s. 34</ref> [[Tanskan asevoimat\|Tanskan asevoimien]] vastarinta kesti vain muutaman tunnin. == ~~Suunnitelma~~ Taustaa== Saksan sodanjohdon hyökkäyssuunnitelma Tanskaan (Weserübung Süd) sisältyi suurempaan kokonaisuuteen [[operaatio Weserübung]], joka sisälsi myös samanaikaisen [[taistelu Norjasta\|Norjan valtaamisen]]. Hyökkäysten tarkoituksena oli [[Ruotsi]]n rautamalmitoimitusten jatkuvuuden takaaminen [[Narvik]]in satamasta. Norjan miehittämiseksi [[Luftwaffe (Wehrmacht)\|Saksan ilmavoimien]] [[ilmaherruus\|ilmaherruutta]] pidettiin tärkeänä, ja ilmaherruuden saavuttamiseksi [[Aalborgin lentoasema\|Aalborgin lentokenttä]] piti saada ilmavoimien käyttöön. ~~Samassa yhteydessä~~Samalla Saksan ilmapuolustuksen pohjoisrajaa saatiin siirrettyä pohjoisemmaksi. Lisäksi Norjan vuonot takaisivat [[Kriegsmarine\|Saksan laivaston]] [[sukellusvene]]ille runsaasti suojaisia tukikohtia ja [[Skagerrak]]in hallinta mahdollistaisi kotimaan satamien käytön.{{lähde}} Ryhmä XXI julkaisi 20. maaliskuuta operaatiokäsky numero 1:n Tanskan miehittämistä varten, ja tämän jälkeen Weserübung Süd -suunnitelma muokattiin operaatiokäskyksi. [[Saksan XXXI armeijakunta]] täydensi käskyä 21. maaliskuuta ennen kuin se jaettiin joukoille. Armeijakuntaan kuuluivat [[Saksan 170. jalkaväkidivisioona\|170. divisioona]], jonka rykmenteistä yksi oli varustettu kuorma-autoilla, [[Saksan 198. jalkaväkidivisioona\|198. divisioona]], [[Saksan 11. panssaridivisioona\|11. motorisoitu prikaati]], kolme motorisoitua konekivääripataljoonaa, kaksi raskasta kenttätykistöpatteria, kaksi panssarivaunukomppaniaa ja kolme panssarijunaa. Ilmavoimat liittivät osastoon laskuvarjokomppanian, moottoripyöräkomppanian ja kaksi ilmatorjuntakonekivääripataljoonaa.<ref>Ziemke, Earl F., s. 63.</ref> Rivi 75: Kööpenhaminan yllä kaartelevat saksalaiset pommikoneet saivat Tanskan hallituksen päättämään, että oli järkevintä lopettaa vastarinta ja antautua. Kello 10.00 alkoivat neuvottelut Tanskan asevoimien kotiuttamisesta. Taisteluissa ehti kuolla 16 tanskalaissotilasta ja 203 saksalaista.<ref>Dildy, Douglas C., s. 36.</ref> ==Taistelujärjestys== === Tanskan asevoimat === [[Tiedosto:Heinkel HE 8 (HM.II).jpg\|thumb\|left\|Tanskan ilmavoimien Heinkel He 8]] Vuonna 1937 Tanskan hallitus aloitti asevoimien modernisoinnin Saksan aiheuttaman uhan kasvaessa. Modernisoinnin yhteydessä ~~luotiin~~perustettiin pääesikunta, kaksi divisioonaa ~~sekä~~ja ~~Bornholmin~~aloitettiin [[Bornholm]]in varustaminen. Samoin ilma-ase järjestettiin uudelleen sekä luotiin ilmatorjunta-, pioneeri- ja kuljetusyksiköt. Divisiooniin kuuluneet joukot olivat todellisuudessa pieniä hallinnollisia yksiköitä, joiden tehtävänä oli kouluttaa vuosittain palveluksessa olevat 6 600 asevelvollista. Maavoimien tukena oli neljän laivueen muodostamat lentojoukot. Kaksi laivueista oli varustettu [[Gloster Gauntlet]]- ja [[Fokker D.XXI]] -hävittäjillä ja loput kaksi [[Fokker C.V]] -tiedustelukoneilla.<ref name="Dildy_23">Dildy, Douglas C., s. 23.</ref> [[Tanskan laivasto]] oli sijoitettu Kööpenhaminaan, ja siihen kuului 1 500 miestä, ~~jotka miehittivät~~ja 58 alusta. Aluksista pääosa oli vanhentuneita, ja niistä merkittävimmät olivat kaksi [[rannikkopanssarilaiva]]a. Uusimmat alukset olivat 1930-luvun alussa valmistuneet kolme [[torpedovene]]ttä ja neljä [[sukellusvene]]ttä. Laivaston ilmavoimiin kuului kaksi laivuetta: ~~Kööpenhamiinaan oli~~Kööpenhaminaan sijoitettu [[Heinkel He 8]] -kellukekonein ja [[Avnø]]hön sijoitettu [[Hawker Nimrod]] Mk II -hävittäjin varustettu laivue.<ref name="Dildy_23"/> {{avattava\|otsikko=Taistelujärjestys}} === Maavoimat === Tanskan asevoimien maavoimiin kuuluivat<ref name="Dildy28">Dildy, Douglas C. s. 28</ref>: Rivi 152 ⟶ 154: *ilmavoimien General Göring rykmentin I pataljoona *kaksi pataljoona SS Totenkopf rykmentti 6:sta {{avattavaLoppu}} ==Lähteet ==

Ero sivun ”Tanskan valtaus” versioiden välillä