Ero sivun ”Kaavi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Maantiede: serpentiini |
Kulttuuriympäristön merkittävimmät kohteet sekä artikkelin rakenteen muokkausta |
||
Rivi 70:
=== Kylien nimien taustaa ===
Kaavin kirkonkylä sijaitsee [[Kaavinjärvi|Kaavinjärven]] pohjoispäässä. Kaavi-niminen paikka esiintyy vanhoissa asiakirjoissa seuraavina niminä: ''Kafvinkylä'' (1862), ''Kawi socken'' (1778) ja ''Cafvi kapell'' (1778-1785).<ref name="nimi">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Suomalainen paikannimikirja| Vuosi = 2007 | Luku = | Sivu = | Selite = Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 146 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Karttakeskus, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Tunniste = ISBN 978-951-593-976-0 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 9.11.2012 | Kieli = }}</ref>
Rivi 76:
Kaavi-nimeä pidetään [[Saamelaiskielet|saamelaisperäisenä]]. [[Pohjoissaamen kieli|Pohjoissaamen]] kielen ''gávva'', [[Inarinsaamen kieli|inarinsaamen]] kielen ''kaavâ'' ja [[Koltansaamen kieli|koltansaamen]] kielen ''kaavv'' tarkoittavat 'poukamaa' tai 'pientä lahdeketta'. Suomen pohjoisimmissa murteissa, mm. Sodankylässä, tunnetaan edellä mainituista saamen kielen sanoista omaksuttu lainasana ''kaavi'', jolla tarkoitetaan myös 'poukamaa' tai 'pientä lahtea'.<ref name="nimi"/>
''Karsikolla'' tarkoitetaan 'kuusta, joka latvaa lukuun ottamatta on karsittu pystyyn'. Karsikkoja on tehty mm. hautapaikan muistomerkiksi.<ref name="nimi"/>
[[Luikonlahti|Luikonlahden]] kylä on [[Rikkavesi|Rikkaveden]] rannalla. Kylän nimi on mainittu vanhoissa asiakirjoissa nimellä ''Luikonlax'' (1686).
Rivi 87 ⟶ 89:
| Julkaisija = Kaavin kunta | Viitattu = 22.11.2012 }}</ref>
Vanhoissa asiakirjoissa [[Maarianvaara|Maarianvaaran]] kylä on mainittu nimillä ''Marjonwara'' (1682), ''Marjanwara'' (1686), ''Mariawara'' (1727-1743), ''Mariavaara'' (1801)ja ''Marianvaara'' (1821-1833). Kylän ensimmäiset asumukset ovat sijainneet Rauanvaaran laella.
Maarianvaaran nimelle ei ole varmaa selitystä. 1500-1600-luvuilla suurin osa alueen väestöstä oli ortodoksista. Arvellaan, että he ovat nimenneet asuinpaikkansa [[Neitsyt Maria|Neitsyt Marian]] mukaan. Perimätiedon mukaan kylä on saattanut saada nimensä Maria- eli Maaria-nimisen nuoren naisen mukaan. Kerrotaan, että hänet on haudattu kylään tai sen lähialueelle.<ref name="nimi"/>
Sivakkavaara tunnetaan vanhoissa asiakirjoissa nimellä ''Siwakawara'' (1722). Kylällä on sama nimi kuin sen läheisellä vaaralla. ''Sivakka'' on 'oikean jalan lyhyempi potkusuksi' tai 'suksi'.<ref name="nimi"/>
== Nähtävyyksiä ==
*[[Telkkämäen perinnetila|kaskiperinnetila]] sekä luonnonsuojelualue<ref name="Telkkämäki">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luontoon.fi/Retkikohteet/historiakohteet/perinnetilatjamaisemat/telkkamaenperinnetila | Nimeke = Telkkämäen perinnetila| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Metsähallitus| Viitattu = 16.10.2012 | Kieli = }}</ref>
* [[Juutilan valimo|valimomuseo]] esittelee perinteistä hiekkavalumenetelmää
* valimo toiminut vuodesta 1881 lähtien<ref name="museo">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kaavi.fi/juutila | Nimeke = Juutilan vanha valimo | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Kaavin kunta | Viitattu = 16.10.2012 }}</ref>
'''Vaikkojoki'''
* Juuan Vaikkojärvestä alkava, lähes 90 km mittainen [[Vaikkojoki|Vaikkojoen]] vesireitti päättyy Kaavin Kärenjärveen
* kalastusta ja vesiretkeilyä (melontaa ja koskenlaskuretkiä)<ref name="vaikko">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vaikko.net | Nimeke = Vaikkojoki | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = 16.10.2012 }}</ref>.
'''Maarianrinteet'''
* [[Hiihtokeskus|hiihtokeskus]]
'''Kotiseutumuseo Eloaitta'''
* vuonna 1845 rakennettu [[Makasiini|viljamakasiini]], joka toimii nykyisin kotiseutumuseona (avoinna kesäisin)<ref name="kultymp"/>
==Kulttuuriympäristö==
Kaavilla on inventoitu yli 20 [[Kulttuuriympäristö|kulttuuriympäristökohdetta]]. Näistä valtakunnallisesti merkittäviä kohteita ovat [[Telkkämäen perinnetila|Telkkämäen kaskialue]] Vehkalahden kylässä sekä Hyvärilän tilan metsälaidun, [[Niitty|niittyalue]] ja kaskimetsä Niinivaarassa.<ref name="kultymp">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys, osa 2| Vuosi = 2011 | Luku = | Sivu = | Selite = Pohjois-Savon liiton julkaisu A:66| Julkaisupaikka = Kuopio | Julkaisija = Pohjois-Savon liitto | Tunniste = ISBN 952-5759-28-0 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 14.11.2013 | Kieli = }}</ref>
===Kirkonkylä===
'''Tapuli'''
Kaavin kirkon [[Tapuli|tapuli]] on rakennettu vuonna 1772. Sen tuuliviirissä on vuosiluku 1778. Tapuli rakennettiin aikoinaan Kaavin ensimmäisen kirkon viereen nykyisen [[Sankarihautausmaa|sankarihautausmaan ]]alueelle. Tapuli siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1815.
Rakenteeltaan Kaavin tapuli on kolmenivelinen. Se lienee ollut alkujaan läpikuljettava, koska tapulin sisäpuolella ovat säilyneet toiset ulko-ovet. Ne on naulattu seinään ilman [[sarana|saranoita]].
Tapulin ulkoverhouksena oleva puoliponttilaudoitus lienee tehty 1830-luvun vaihteessa. Tapulin nykyinen vaalea väritys on 1980-luvulta. Tätä ennen väritys on ollut sävyltään voimakkaampi.<ref name="kultymp"/>
'''Isopappila'''
Kaavin [[Pappila|pappila]] on rakennettu vuonna 1830. Se on ollut alun perin [[Empiretyyli|empirevaikutteinen]] rakennus, jossa on ollut [[Aumakatto|aumakatto]]. Sen räystäänalus- ja nurkkalistat ovat olleet voimakkaasti korostuneita. Julkisivu on ollut [[symmetrinen]].
1880-1890-luvulla pappilan huonejärjestystä muutettiin. Tuolloin rakennuksen itäpäädyssä olevalle keittiölle rakennettiin lapekattoinen [[kuisti]]. Se korvattiin avokuistilla vuonna 1987. Remontin yhteydessä pappilan ulkovuoraus uusittiin ja maalattiin harmaaksi. Pääjulkisivun avokuisti korvattiin lasikuistilla.
1940-luvulla länsipäädyssä oleva isännänhuone sai oman sisäänkäyntinsä vilpoloineen. Vuonna 1987 vilpola korvattiin [[Terassi|avoterassilla]]. Vuonna 2007 pappilan ulkoseinät maalattiin alkuvuosikymmenien oletettuun sävyyn.
Vuonna 1964 rakennuksen käyttö kirkkoherran pappilana päättyi. Kirkkoherranvirasto toimi rakennuksessa vuoteen 1976 saakka. Pappilan vanhasta rakennuskannasta ovat yhä jäljellä kellari ja aittarakennus.<ref name="kultymp"/>
'''Eloaitta'''
Kaavin [[Makasiini|viljamakasiini]], Eloaitta, on rakennettu vuonna 1845. Pappilan vieressä sijaitseva [[Lainajyvästö|lainajyvästö]] on nykyisin kotiseutumuseo (perustettu vuonna 1977).<ref name="kultymp"/>
'''Vanha lääkärintalo'''
Entinen lääkärintalo (nykyinen Puistorinne) on osa Kaavin kylänraitin kulttuuriympäristöä. Rakennus on toiminut aikoinaan kunnanlääkärin asuntona ja vastaanottotilana. Vanha lääkärintalo on hirsirakenteinen ja korkeaharjainen rakennus, jonka ilmettä on luonnehdittu [[Symmetrinen|symmetriseksi]] ja juhlavaksi. Talo on rakennettu vuonna 1930.
Lääkärintalon nykyinen ulkoasu, ikkunat, [[Kuisti|kuistirakenteet]] ja sisätilat ovat säilyneet enimmäkseen 1950-luvulta. Itäpäätyyn rakennettu matalalappeinen lisäke on rakennettu taloon myöhemmin. Rakennuksessa on 1940- ja 1950-luvun yksityiskohtia kuten esimerkiksi [[Vaneri|vanerilevystä]] taivutettu porras ja lakattuja vaneriovia.<ref name="kultymp"/>
'''Kirkonkylän koulu'''
Vuonna 1932 rakennettu koulurakennus kuuluu keskeisesti Kaavin kylänraitin historialliseen maisemakokonaisuuteen. Kirkonkylän koulu (ent. kansakoulu) oli aikoinaan Kaavin ensimmäinen julkinen kivirakennus.
Kirkonkylän koulu edustaa [[Klassismi|klassismia]], joka oli 1920 - 1930-luvuilla suosituin tyyli koulurakennuksia suunniteltaessa. Alakoulun julkisivu on niukasti detaljoitu, mikä on tyypillistä 1930-luvun arkkitehtuurille. Kaavin kaksikerroksisen koulurakennuksen on suunnitellut rakennusmestari Martti Pasanen.
Koulurakennus peruskorjattiin vuonna 1998. Tuolloin myös rakennuksen ikkunat ja ovet vaihdettiin sekä sisäänkäyntien eteen lisättiin avokatokset.<ref name="kultymp"/>
===Muut kylät===
'''Telkkämäen kaskialue'''
[[Telkkämäen perinnetila|Telkkämäen kaskialue]] on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristökohde Kaavilla. Alue on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi vuonna 1989. Telkkämäen alue edustaa tyypillistä pohjoissavolaista maaseudun kulttuurimaisemaa.
Telkkämäen päärakennus on 1800-luvun loppupuolelta. Se on kunnostettu 1900-luvun alkupuolen asuun. Tilan pihapiirissä on ajan myötä harmaantuneita rakennuksia kuten navetta, aittoja, [[Riihi|riihi]] ja [[Savusauna|savusauna]]. Kesällä Telkkämäessä laiduntaa [[Maatiaisrotu|maatiaisrotuisia]] lampaita, lehmiä, kanoja ja hevosia. Laiduntamisen ansiosta tilan piha-alueet pysyvät [[Keto|ketoina]].<ref name="kultymp"/>
'''Rasimäen kulttuurimaisema'''
Telkkämäen kaskialueen lähellä sijaitsee Rasimäen kylä, joka on myös vanhaa kaskialuetta. Kun [[Kaskiviljely|kaskeaminen]] päättyi, alue muuttui maisemaltaan metsävaltaiseksi. '''Mustolanmäen pihapiiri''' ja '''Valoharju''' ovat Rasimäen kultturimaiseman keskeisiä kohteita.
Mustolanmäen tilan pihapiirissä on paritupatyyppinen päärakennus. Aittarivi on 1800-luvun jälkipuolelta. Eläinsuojat ovat 1930-luvulta. Paikallista rakennusperinnettä edustava kiviseinäinen paja sekä kärryliiteri ja riihi ovat pihatien varressa.
Keskellä Rasimäen kylää sijaitsee Valoharju, joka on vanha [[Maalaisliiton eduskuntaryhmä|maalaisliiton]] talo. Se on rakennettu vuonna 1931. Hirsipintainen ja rakennus on kunnostettu vuonna 1987. Myöhemmin talon sisäänkäynnin luona ollut avokuisti on purettu pois. Valoharjun talo on pohjaltaan [[Suorakaide|suorakaiteen]] muotoinen. Rakennus on niukasti koristeltu, mikä on tyypillistä yhdistysten taloissa.<ref name="kultymp"/>
'''Hyvärilän perinnemaisema'''
Kaavin Niinivaarassa sijaitseva Hyvärilän tila niittyineen, metsälaitumineen ja kaskimetsineen on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi perinnemaisemaksi. Suomen viimeisin kaski lienee palanut Hyvärilän tilalla 1960-luvulla.
Hyvärilän tilaa reunustavat kiviaidat. 1800-luvulta peräisin oleva päärakennus sijaitsee laitumien keskellä mäen laella. Tilan aitta on 1840-luvulla. Navetta on rakennettu vuonna 1938.<ref name="kultymp"/>
'''Luikonlahden vanha koulu'''
[[Luikonlahti|Luikonlahden]] vanha koulu (Onnela), sijaitsee keskellä kylää. Koulun on rakentanut [[Juankoski|Juankosken]] [[Säyneinen|Säyneisestä]] kotoisin ollut Heikki Kettunen.
Rakennus on yksikerroksinen. Siinä on kaksi luokkaa, opettajanhuone sekä kahden huoneen asunto opettajalle sekä keittiö.
Hirsinen koulurakennus oli alkujaan punainen. Vuonna 1926 koulu vuorattiin pysty- ja vaakalaudoituksella ja se sai keltaisen maalipinnan. Vuonna 1939 Luikonlahden koulu maalattiin viherätäväksi ja vuonna 1964 siniharmaaksi.
Nykyään Luikonlahden vanhalla koululla on julkisivuissa laudoituksen [[Uusrenessanssi|uusrenessanssille]] tyypillinen vaalea pääsävy kehystettynä tummemmalla maalatuin vuorilistoin.<ref name="kultymp"/>
'''Melttusvirran taistelupaikka'''
Muutama kilometri Luikonlahdesta Kaaville päin sijaitsee Melttusvirta, jossa on [[Suomen sota|Suomen sodan]] aikainen taistelupaikka. Paikalle on pystytetty taistelujen muistomerkki ja opastaulu.<ref name="kultymp"/>
'''Maarianvaaran seurantalo'''
Kaavin [[Maarianvaara]]ssa sijaitseva [[Seurantalo|seurantalo]] "Kisamäki" on hirsirakenteinen ja [[Sokkeli|luonnonkivisokkelille]] rakennettu talo. Se pystytettiin alun perin lainajyvästön ja yhteiseksi tilaksi. Rakennuksen tontin lahjoitti [[Enso-Gutzeit|Enso-Gutzeit Oy]].
Lainajyvästön toiminta loppui vuonna 1960, mistä lähtien talo on ollut Maarianvaaran nuorisoseuran käytössä. Seurantalon ulkoasua on luonnehdittu yksikertaiseksi ja selkeäksi. Se on säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä, mm. ikkunat ja ovet. Seurantalon kuistien katoksia on muotoiltu persoonallisesti.<ref name="kultymp"/>
'''Juutilan valimo'''
Kaavin Vehkalahdessa sijaitseva [[Juutilan valimo]] on toiminut vuodesta 1881 lähtien. Vanha valimo jäi tyhjilleen vuonna 1983, jolloin uudet työtilat valmistuivat. Juutilan vanha valimo siirrettiin myöhemmin pihapiirin ulkopuolelle ja se on toiminut valimomuseona vuodesta 2004 lähtien.<ref name="kultymp"/>
'''Muut kulttuuriympäristökohteet'''
Kaavilla on inventoitu yhdeksän [[Esihistoria|esihistoriallista]] asuinpaikkaa. Ne ovat pääosin [[Rikkavesi|Rikkaveden]] rannalla. [[Maarianvaara]]n kylän lähellä ovat Tyynelän, Jokilahden, Vainoniemen ja Saviniemen tyven [[Kivikausi Suomessa|kivikautiset]] asuinpaikat.
Huutolahdenmäen kivi- ja/tai [[Pronssikausi|pronssikautinen]] asuinpaikka sekä Lammaslahden, Mustalahden ja Niemen kivikautiset asuinpaikat ovat Luikonlahden rannalla. Kirkonkylän lähellä [[Kaavinjärvi|Kaavinjärven]] Lehtosaaressa on myös kivikautinen asuinpaikka.
Ala-Potkun haka ja niitty [[Kortteinen|Kortteisen]] kylällä sekä Kärkkäälän metsälaitumet Koskenniemellä [[Luikonlahti|Luikonlahdessa]] on myös inventoitu kaavilaisten kulttuuriympäristökohteiden joukkoon.<ref name="kultymp"/>
== Kulttuuri ==
[[Kaavi Blues]]-festivaali on järjestetty Kaavilla vuodesta 2005 alkaen. Kesäteatteritoimintaa on Luikonlahdessa ja Maarianvaarassa.
Sivakan lava Kaavin Sivakkavaarassa on yksi Suomen vanhimmista yhä toimivista tanssilavoista. Lavan historia on lähes 100-vuotinen.<ref name="sivakan lava">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/sivakan_lavalla_vaalitaan_tanssiperinteita/5370556 | Nimeke = Sivakan lavalla vaalitaan tanssiperinteitä| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Ajankohta = | Julkaisija = Yle| Viitattu = 12.11.2012}}</ref>
Iloharjun urheilutalo kirkonkylällä on alueen tunnetuimpia huvittelupaikkoja. Iloharjun kulta-aikaa elettiin 1970- ja 1980-luvuilla.<ref name="ilo">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kaavinkaiku.com/?page_id=13 | Nimeke = Kaavin Kaiku; Historia | Julkaisija = | Viitattu = 6.12.2012 }}</ref>Muusikko [[Juice Leskinen]] teki tuolloin kappaleen "Tango Iloharjulla soi".<ref>[[Luettelo Juice Leskisen kappaleista]]</ref>
Rivi 146 ⟶ 249:
===Liikuntapaikat===
Kirkkoharjun ja Iloharjun välisessä maastossa on valaistu 5 km mittainen kuntorata. Talvisin alueella on kunnan hoitama valaistu hiihtolatu (5 km). Latureittejä on myös vierasvenesataman läheisyydessä (n. 2 km) ja Paanalansuolla (n. 5 km). Laduilla voi hiihtää sekä perinteisellä että vapaalla tyylillä. Sääolosuhteiden salliessa kunnan hoitamia latureittejä on myös Kaavinjärven jäällä. Kaskenkierto-latu (10 km) kulkee kirkonkylältä Rasimäkeen. Latureitille on yhteys kirkonkylän valaistulta ladulta.
Rivi 153 ⟶ 257:
Kirkonkylän yleinen uimaranta on Kaavinjärven pohjoispäässä. Sen kunnossapidosta vastaa Kaavin kunnan liikuntatoimi. Alueen peruskorjaus valmistui vuonna 2012. Rannalla on leikkipaikkoja ja kiikkuja, kuntoiluvälineitä, beachvolley-kenttä sekä pukukopit ja wc:t. Alueella on mahdollisuus myös talviuintiin.<ref name="liikunta"/>
Kaavin kunta pitää kunnossa hiihtolatuja myös sivukylillä. Perinteisen tyylin latuja on Luikonlahdessa (3 km valaistu latu), Mäntyjärvellä (6 km), Rasimäessä (5 km valaistu latu) ja Vehkalahdessa (3 km valaistu latu). Maarianrinteiden laskettelukeskuksen läheisyydessä on hiihtokeskuksen hoitamia hiihtolatuja.
Rivi 267 ⟶ 372:
=== Tv-tuotantoja Kaavin maisemissa ===
Kaavin Vaikkojoella kuvattiin vuonna 1980 kohtauksia [[Yle TV2|Yle TV2:n ]] neliosaiseen draamasarjaan '''[[Rauta-aika]]'''. Kuvauspaikat Kalliokosken maisemista löytyivät mediatuottaja Ossi Walliuksen vinkkaamana. Wallius on tunnettu "kesäkaavilainen".<ref name="kalliokoski"/>
Rivi 278 ⟶ 384:
* [http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/rauta-aika_25965.html#media=25970 Rauta-aika, Elävä arkisto, Yle]
[[Yle Teema]] ja Suomen Liikunta ja Urheilu [[SUL]] toteuttivat vuonna 2010 kuusiosaisen tv-ohjelman '''Matkalla jossain Suomessa''', jossa 15 kaupunkilaista tutustui valtaväylien ulkopuoliseen Suomeen pyöräillen, soutaen ja kävellen.<ref name="slu">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.slu.fi/matkalla-jossain/ | Nimeke = Matkalla jossain Suomessa | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Ajankohta = | Julkaisija = SLU| Viitattu = 17.11.2012}}</ref>
Rivi 286 ⟶ 393:
* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.youtube.com/watch?v=Yvidj2xAsN4 |Nimeke = YLE SLU 2010 -teemavuoden Matkalla jossain Suomessa -ohjelman esittely | Tiedostomuoto = video | Ajankohta = 9.02.2011 | Julkaisija = SLUmedia}}
[[YLE FST5|YLE FST5:n]] ohjelmassa '''Seportage: Trasor och diamanter''' (''Räsyjä ja timantteja'') tutustuttiin kaavilaisiin timanttiesiintymiin ja jalokivikorujen valmistamiseen. Vuonna 2008 esitetyssä dokumentissa pääosassa olivat Kaavin Rasimäessä työskentelevät käsityöläiset Kalle Grandell ja Eva Thorén. Heidän lisäkseen ohjelmassa esiteltiin [http://ankirugs.com/?lang=fi Ankin] perinteistä räsymattokutomoa.<ref name="trasor">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/svenska/author.php?id=6094 | Nimeke = Ny säsong av Seportaget | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Ajankohta = | Julkaisija = Svenska Yle | Viitattu = 17.11.2012}}</ref>
| |||