Ero sivun ”Uhraaminen” versioiden välillä
hieman tarkennusta
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
hieman tarkennusta |
|||
Rivi 69:
== Uhrit juutalaisuudessa ja kristinuskossa ==
Eläinuhrit kuuluivat oleellisena osana myös Raamatun ajan [[juutalaisuus|juutalaisuuteen]]. [[Kolmas Mooseksen kirja|Kolmannessa Mooseksen kirjassa]] on yksityiskohtaisia ohjeita siitä, miten uhrit oli toimitettava.<ref>3. Moos. 1.-7.</ref>. Muuan erityisen tärkeä uhri oli suurena sovituspäivänä ([[Jom kippur]]) suoritettu [[kauris|kauriin]] uhraaminen kansan [[synti]]en sovittamiseksi.<ref>{{raamatunpaikka|3. Moos. 16:1-34}}</ref>. Tähän viittaa nykyisinkin käytössä oleva sanonta "[[syntipukki]]". Ihmisuhreihinkin on [[Vanha testamentti|Vanhassa testamentissa]] muutamia viittauksia: esimerkiksi [[Ensimmäinen Mooseksen kirja|Ensimmäisen Mooseksen kirjan]] mukaan Jumala käski [[Abraham]]in uhrata poikansa [[Iisak]]in, mutta peruutti tämän käskynsä viime hetkellä ennen kuin Abraham olisi toteuttanut sen. Jumala halusi testata Abrahamin kuuliaisuutta. Testauksen jälkeen Jumala antoi Abrahamille oinaan uhrattavaksi.<ref>{{raamatunpaikka|1. Moos. 22:1-13}}</ref>.
Vanhassa testamentissa edellytettiin lisäksi, että eläinuhreja voitiin suorittaa vain yhdessä paikassa<ref>{{raamatunpaikka|5. Moos. 12:5-14}}</ref>, [[Joosia]]n ajasta lähtien [[Jerusalemin temppeli]]ssä.<ref name=OtavanIso>Otavan iso tietosanakirja, 9. osa (Tse-Visc), art. Uhri</ref>, alkujaan [[ilmestysmaja]]ssa. Sen jälkeen, kun [[Jerusalemin toinen temppeli]] tuhoutui [[ensimmäinen juutalaissota|ensimmäisessä juutalaissodassa]] vuonna 70, eläinuhrit jäivätkin pois juutalaisten jumalanpalveluksesta.<ref name=OtavanIso />
|