Ero sivun ”Finnlands Lebensraum” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Kritiikki ja puolustus: Lievennetään sanamuotoa, kai siellä jotain faktaakin on esim. maantieteen osalta |
p kh |
||
Rivi 27:
}}
'''Finnlands Lebensraum''' ({{k-fi|Suomen elintila}}) oli vuonna 1941 julkaistu [[Suur-Suomi-aate]]tta tukeva [[propaganda]]teos, jonka kirjoittajina toimivat maantieteilijä [[Väinö Auer]],
== Yleistä ==
Teoksen tarkoituksena oli osoittaa tieteellisesti, että [[Itä-Karjala]] ja [[Inkerinmaa]] kuuluivat maantieteellisesti, historiallisesti ja kulttuurillisesti [[Suomi|Suomeen]] ja ne pitäisi voitetun [[Toinen maailmansota|sodan]] jälkeen liittää muodostettavan [[Suur-Suomi|Suur-Suomen]] osaksi. Tutkija [[Ohto Manninen|Ohto Mannisen]] mukaan aloite kirjaan tuli presidentti [[Risto Ryti]]ltä ja kirjoittajat valitsi [[Valtion tiedoituslaitos|Valtion tiedoituslaitoksessa]] työskennelleiden tutkijoiden joukosta pääministeri [[Jukka Rangell]] yhdessä poliittisen sihteerinsä [[L. A. Puntila]]n kanssa.<ref name=manninen>Manninen, Ohto: "Suur-Suomen ääriviivat" (s. 228–234), Kirjayhtymä 1980. ISBN 951-26-1735-8. Viitattu 10.11.2013.</ref>
Rivi 37:
== Sisältö ==
Finnlands Lebensraum määritteli Suomen uudeksi itärajaksi ns. kolmen kannaksen linjan, joka kulki Inkerinmaalta [[Laatokka|Laatokan]] ja [[Ääninen|Äänisen]] kautta [[Vienanmeri|Vienanmeren]] [[Äänislahti|Äänislahteen]]. Maantieteellisenä perusteluna oli Itä-Karjalan ja Inkerinmaan kuuluminen Suomen tavoin [[Fennoskandia]]an ja kansatieteellisenä alueen asukkaiden [[Suomensukuinen|suomensukuinen]] kulttuuri sekä kieli. Väestötieteellisesti Itä-Karjalan liittämistä perusteltiin [[elintila]]lla, jota myös saksalaiset käyttivät syynään hyökkäykselle [[Neuvostoliitto|Neuvostoliittoon]]. Teoksen mukaan Suomen väestönkasvu oli niin nopeaa, että elintilan hankkiminen idästä oli välttämätöntä.<ref name=manninen/>
Kirja sisälsi lisäksi [[kansallissosialismi|kansallissosialistista]] ideologiaa sekä lainauksia [[Adolf Hitler]]iltä, mutta ne muokkasi teokseen Valtion tiedotuslaitoksen edustajana Berliinissä toiminut natsimielinen sotilasvirkamies [[Yrjö von Grönhagen]].<ref name=poikonen/> Esimerkiksi kirjan esipuheeseen von Grönhagen lisäsi Hitlerin [[Versailles’n rauha|Versailles’n rauhansopimuksen]] tuominneen sitaatin.<ref>[http://skyldig.wordpress.com/2008/08/28/en-bok-med-en-kanslig-titel/ Henrik Arnstad: "En bok med en känslig titel"] Skyldig till skuld, 28.8.2008. Viitattu 11.11.2013.</ref>
| |||