Avaa päävalikko

Muutokset

431 merkkiä lisätty ,  5 vuotta sitten
pari uutta asiaa + säätöä
{{Lähteetön}}
{{Kieli| nimi = Norja
| muu =
| sil = NRR (''kirjanorja'')<br />NRN (uusnorja)
}}
'''Norjan kieli''' on [[Norja]]n kuningaskunnan virallinen kieli, joka kuuluu kansankielisessä muodossaan [[skandinaaviset kielet|skandinaavisten kielten]] läntiseen haaraan. Norjassa ei ole yhtä yhtenäistä kirjakieltä, vaan kaksi virallista kielimuotoa, [[kirjanorja]] eli bokmål ja [[uusnorja]] eli nynorsk. Kielimuodot ovat alkuperältään varsin erilaisia ja eroavat selvästi toisistaan. Niiden kannattajien välillä on esiintynyt aika ajoin katkeriakin kieliriitoja.
 
'''Norjan kieli''' on [[Norja]]n kuningaskunnan virallinen kieli, joka kuuluu kansankielisessä muodossaan [[skandinaaviset kielet|skandinaavisten kielten]] läntiseen haaraan. Norjassa ei ole yhtä yhtenäistä kirjakieltä, vaan kaksi virallista kielimuotoa, [[kirjanorja]] eli bokmål ja [[uusnorja]] eli nynorsk. Kielimuodot ovat alkuperältään varsin erilaisia ja eroavat selvästi toisistaan. Niiden kannattajien välillä on esiintynyt aika ajoin katkeriakin kieliriitoja. Yhteensä norjan puhujia on 4,7 miljoonaa, joista 4,6 miljoonaa Norjassa.<ref name="ethnologue">[http://www.ethnologue.com/language/nor Ethnologue: Norwegian] {{en}} Viitattu 10.11.2013.</ref>
Norja luokitellaan historiallisista syistä länsi-skandinaaviseksi kieleksi yhdessä [[islannin kieli|islannin]] ja [[Färsaaret|Färsaarilla]] puhuttavan [[Fäärin kieli|fäärin kielen]] kanssa, jotka muistuttavat [[muinaisnorja]]a, mutta nykyinen norjan kieli poikkeaa kaikissa muodoissaan merkittävästi näistä. Varsinkin kirjanorja muistuttaa huomattavasti enemmän [[tanskan kieli|tanskaa]] ja [[ruotsin kieli|ruotsia]], jotka karkeasti sanoen muodostavat skandinaavisten kielten itäryhmän. Silmiinpistävin ero on, että norjassa, fäärissä ja islannissa ovat säilyneet alkuperäiset germaaniset diftongit, jotka ruotsissa ja tanskassa joitakin Suomessa puhuttavia ruotsalaismurteita lukuun ottamatta ovat muuttuneet pitkiksi vokaaleiksi: {{k-is|steinn}}, norj. ''stein'', {{k-da| }} ja {{k-sv|sten}} - 'kivi'.
 
Norja luokitellaan historiallisista syistä länsi-skandinaaviseksi kieleksi yhdessä [[islannin kieli|islannin]] ja [[Färsaaret|Färsaarilla]] puhuttavan [[Fäärin kieli|fäärin kielen]] kanssa, jotka muistuttavat [[muinaisnorja]]a, mutta nykyinen norjan kieli poikkeaa kaikissa muodoissaan merkittävästi näistä. Norjan kielessä on sanastossa ja syntaksissa sekä itä- että länsi-skandinaavisia piirteitä; uusnorja on länsi-skandinaavinen ja kirjanorja itäskandinaavinen muoto.<ref name="ethnologue" /> Varsinkin kirjanorja muistuttaa huomattavasti enemmän [[tanskan kieli|tanskaa]] ja [[ruotsin kieli|ruotsia]], jotka karkeasti sanoen muodostavat skandinaavisten kielten itäryhmän. Silmiinpistävin ero on, että norjassa, fäärissä ja islannissa ovat säilyneet alkuperäiset germaaniset diftongit, jotka ruotsissa ja tanskassa joitakin Suomessa puhuttavia ruotsalaismurteita lukuun ottamatta ovat muuttuneet pitkiksi vokaaleiksi: {{k-is|steinn}}, norj. ''stein'', {{k-da| }} ja {{k-sv|sten}} - 'kivi'.
== Norjan kielen historia ==
 
== Norjan kielen historia ==
{{Lähteetön}}
=== Keskiaika ===
 
Norjan kunnissa ja kouluissa on usein virallisena kielimuotona jompikumpi kahdesta kirjakielestä, kirjanorja tai uusnorja. Jompaakumpaa kielimuotoa opiskellaan peruskoulussa varsinaisena äidinkielenä (hovedmål) ja toista kieltä ylemmillä luokilla äidinkielen sivumuotona (sidemål).
 
Norjan 431 kunnasta 160:ssä on virallisena kielenä kirjanorja, 114:ssä uusnorja ja 157 kuntaa ovat kielellisesti neutraaleja.{{lähde}} Useimmat uusnorjankieliset kunnat ovat [[Vestlandet]]in alueella.
 
Noin 86,1&nbsp;% Norjan peruskoulun oppilaista opiskeli pääasiallisena äidinkielenään kirjanorjaa, 13,9&nbsp;% uusnorjaa.<ref>[http://www.ssb.no/utgrs/tab-2008-04-28-09.html SSB: Elevar, etter elevens målform og fylke. 1. oktober 2007]</ref> 11,1&nbsp;% Norjan asevelvollisista ilmoitti kielimuodokseen uusnorjan vuonna 2005, mikä merkitsi 1,7&nbsp;% nousua edellisvuodesta.
 
Noin 89&nbsp;% norjalaisista tekee veroilmoituksen kirjanorjaksi.{{lähde}} Vuonna 2003 julkaistuista norjankielisistä kirjoista 9&nbsp;% oli kirjoitettu uusnorjaksi.{{lähde}} 89&nbsp;% prosenttia norjankielisistä sanomalehdistä toimitetaan kirjanorjaksi, 6&nbsp;% uusnorjaksi ja 5&nbsp;% molemmilla kielimuodoilla.{{lähde}}
 
=== Kirjanorjan ja uusnorjan vertailua ===
 
Kirjanorjassa on paljon saksalaisperäistä sanastoa, joka uusnorjassa on korvattu omankielisemmillä sanoilla. Tällaisia ovat esimerkiksi monet kirjanorjan het-loppuiset ja an- tai be-alkuiset substantiivit:
* "totuus" = kirjanorjaksi 'sannhet', uusnorjaksi 'sanning'
* "vapaus" = kirjanorjaksi 'frihet', uusnorjaksi 'fridom'
* "todennäköisesti" = kirjanorjaksi 'antakelig', uusnorjaksi 'truleg'
* "alku" = kirjanorjaksi 'begynnelse', uusnorjaksi 'byrjing'
 
=== Murteiden asema ===
==Norjan kielen kielioppia==
 
{{Pääartikkeli|[[Kirjanorja]]|[[Uusnorja]]}}
{{Pääartikkeli|[[Uusnorja]]}}
 
===Norjalaiset aakkoset===
Norjan kielessä on runsaasti vierassanoja esimerkiksi englannista ja ranskasta, mutta pyrkimys löytää omankielisiä muotoja vierassanoille on Norjassa vahvempi kuin Ruotsissa, ja viime aikoina osin jopa vahvempi kuin Suomessa. (Sitä vastoin tanskalaisten katsotaan olevan avoimimpia anglisismeille.)
 
Yksi tapa norjalaistaa vierassanoja on muuttaa kirjoitusasua norjalaisemmaksi (''norvagisering''). Tämä periaate on ollut käytössä vuodesta [[1862]].{{lähde}} Esimerkiksi ranskan sana ''chauffeur'' 'kuljettaja' on kirjoitetaan norjassa ''sjåfør''. Toinen tapa on keksiä kokonaan omankielisiä uudissanoja (''fornorsking''). Esimerkiksi 'world wide web' on norjannettu ''verdsveven'' ja 'air bag' ''kollisjonspute''.
 
Toinen tapa on keksiä kokonaan omankielisiä uudissanoja (fornorsking). Esimerkiksi 'world wide web' on norjannettu ''verdsveven'' ja 'air bag' ''kollisjonspute''.
 
Suomen kieltä muistuttava piirre norjassa on vierasperäisten konsonanttien c, x, ja q välttäminen; esimerkiksi 'keskusta' kirjoitetaan norjaksi ''sentrum'' (vrt. ruotsin ''centrum''), ja 'faksi' kirjoitetaan ''faks'' (ruotsiksi ''fax'').
 
{{Germaaniset kielet}}
 
[[Luokka:Norjan kielet]]
[[Luokka:Skandinaaviset kielet]]
54 664

muokkausta