Ero sivun ”Kvartsi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
KLS (keskustelu | muokkaukset) |
Aiheesta muualla ym |
||
Rivi 38:
'''Kvartsi''' eli '''ukonkivi''' on hyvin yleinen hohka[[silikaattimineraali]] [[Maankuori|maankuoressa]], ja se on tärkeä [[Kivilaji|kivilajeja]] muodostava mineraali. Kemialliselta koostumukseltaan se on [[piidioksidi]]a (SiO<sub>2</sub>).<ref name=Fokus>{{kirjaviite | Nimeke = Otavan iso Fokus, 4. osa (Kr-Mn) | Sivu = 2113, art. Kvartsi | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1973 | Tunniste = ISBN 951-1-00388-7}}</ref>
== Esiintyminen ==
Kvartsi on hyvin yleinen [[mineraali]] [[felsinen|felsisissä]] [[Syväkivi|syväkivissä]]. [[Hiekkakivi]] ja [[kvartsiitti]] ovat pääasiassa kvartsia, ja sitä esiintyy rakeina muiden mineraalien seassa myös muun muassa [[graniitti|graniitissa]], [[gneissi]]ssä ja [[kiilleliuske]]essa.<ref name=Fokus /> Kivissä kvartsi esiintyy anhedrisinä eli vierasmuotoisina rakeina, joille tunnusomainen piirre on [[Kiilto_(mineralogia)|rasvakiilto]]. Kvartsi voi esiintyä euhedrisinä eli omamuotoisina kiteinä erilaisissa onkaloissa ja raoissa.<ref name="Bulakh_326">{{Kirjaviite | Tekijä = Bulakh, A.; Wenk, H.R.| Nimeke = Minerals - Their constitution and origin | Vuosi = 2008 | Sivu = 326 | Julkaisupaikka = New York, United States of America | Julkaisija = Cambridge university press | Tunniste = ISBN 951-0-31579-6 | Kieli = {{en}}}}</ref> Sana kvartsi on peräisin [[Saksa|saksalaisilta]] [[Kaivos|kaivostyöntekijöltä]].<ref name="Bulakh_326" />
== Mineralogia ja ominaisuudet ==
Kvartsi kuuluu hohkasilikaattien ryhmään, ja sillä on trigoninen [[kidejärjestelmä]]. Se koostuu [[pii (alkuaine)|pii]]-[[happi]]-tetraedrien muodostamasta verkkomaisesta rakenteesta. Rakenne on hyvin väljä, minkä vuoksi kvartsin [[tiheys]] on varsin alhainen (2,65 g/cm<sup>3</sup>). Kvartsin sidokset ovat hyvin lujia, mikä antaa sille sen tyypillisen [[kovuus|kovuuden]] (Mohsin kovuus 7) ja simpukkamurroksen. Kvartsin kirkkaus, lasimainen kiilto ja alhainen [[taitekerroin]] (n. 1,5) johtuvat myös sen kiderakenteesta. Kvartsin [[pietsosähköinen ilmiö|pietsosähköiset]] ominaisuudet johtuvat siitä, että sen rakenteesta puuttuvat peilitasot ja symmetriakeskus.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Bulakh, A.; Wenk, H.R.| Nimeke = Minerals - Their constitution and origin | Vuosi = 2008 | Sivu = 317 | Julkaisupaikka = New York, United States of America | Julkaisija = Cambridge university press | Tunniste = ISBN 951-0-31579-6 | Kieli = {{en}}}}</ref> Kvartsilla on myös [[pyrosähköinen ilmiö|pyrosähköisiä]] ominaisuuksia.
== Muunnokset ==
Kvartsia esiintyy monina erilaisina muunnoksina. Ideaali, puhdas kvartsi eli [[Vuorikide|vuorikide tai vuorikristalli]] on kirkasta ja läpinäkyvää. Muinaiset [[Kreikka|kreikkalaiset]] uskoivat tällaisen kirkkaan ja puhtaan kvartsin olevan kovassa paineessa muodostunutta [[jää]]tä. Itse asiassa sana kristalli on peräisin kreikan kielen jäätä tarkoittavasta sanasta.<ref name="Bulakh_326" />
Rivi 52:
Ruskeat muunnokset ([[Savukvartsi|savukvartsi ja morion]]) sisältävät epäpuhtauksina [[alumiini]]a. Näissä muunnoksissa osa kvartsin piiatomeista on korvautunut alumiinilla. Vihreä muunnos tunnetaan nimellä [[krysofraasi]], ja sitä esiintyy muuttuneissa [[Ultramafinen|ultramafisissa- eli ultraemäksisissä]] kivissä. Se sisältää sulkeumina pieniä määriä hapettunutta [[nikkeli]]ä. [[Aventuriinikvartsi|Aventuriini]] puolestaan sisältää sulkeumina [[rutiili]]a. Vaaleanpunainen kvartsin muunnos on nimeltään [[ruusukvartsi]], ja sen värin aihettaa hyvin pienikiteinen ja kuituinen materiaali, joka on sukua [[dumortieriitti]]- nimiselle mineraalille. [[Kalsedoni]] on yleisnimi kaikille krypto- eli piilokiteisille kvartsin muunnoksille. Nämä muunnokset ovat usein vyöhykkeellisiä ja raitaisia.<ref name="Bulakh_327">{{Kirjaviite | Tekijä = Bulakh, A.; Wenk, H.R.| Nimeke = Minerals - Their constitution and origin | Vuosi = 2008 | Sivu = 327 | Julkaisupaikka = New York, United States of America | Julkaisija = Cambridge university press | Tunniste = ISBN 951-0-31579-6 | Kieli = {{en}}}}</ref> Esimerkkejä erityyppisistä kalsedoneista ovat [[akaatti]], [[onyks]]i, [[jaspis]], [[aventuriinikvartsi]] ja [[karneoli]].
== Käyttö ==
Kvartsilla on monia käyttötarkoituksia, sitä käytetään esimerkiksi [[lasi]]n, [[Optinen kuitu|optisten kuitujen]] ja [[Pietsosähköilmiö|pietsosähköisten]] kiteiden valmistuksessa. Kvartsin värikkäitä muunnoksia käytetään [[koru]]kivinä.<ref name="Bulakh_327" />
Kivikaudella kvartsia on käytetty pienikokoisten työkalujen ja tarve-esineiden, kuten kaapimien, naskalien, nuolenkärkien yms. valmistamiseen. Tyypillisesti kvartsikappaleessa olevat säröt rajoittavat siitä valmistettavien esineiden kokoa. Kvartsia on käytetty myös [[tulukset|tuluksissa]] yhdessä karkun l. tulusraudan kanssa - todennäköisesti tämä käyttö on antanut kvartsille sen vanhan, suomenkielisen nimen ''ukonkivi'' - "Iski tulta Ilmarinen, välähytti Väinämöinen...".
Eräs tärkeä puhtaan kvartsin lähde on [[Minas Gerais]]in alue [[Brasilia]]ssa, jossa on paljon karkearakeisia [[Pegmatiitti|pegmatiitteja]].<ref name="Bulakh_327" /> Yksi tärkeimmistä kvartsilähteistä sijaitsee [[Spruce Pine]] nimisessä kaupungissa [[Pohjois-
<gallery>
Rivi 67:
</gallery>
== Viitteet ==
{{viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
*[http://www.handbookofmineralogy.org/pdfs/quartz.pdf Handbook of Mineralogy: Quartz] {{en}} (pdf)
[[Luokka:Silikaattimineraalit]]
[[Luokka:Luonnonvarat]]
| |||