Ero sivun ”Marko Tapio” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 4:
 
==Elämänvaiheet==
Marko Viktor Tapper syntyi lahjakkaan veljessarjan vanhimmaksi. Veli Harri oli kirjailija ja opettaja, Kain kuvanveistäjä ja Yrjö lavastaja. Marko kävi Saarijärven yhteiskoulua 4 luokkaa. Koulunkäynti keskeytyi asepalvelukseen 1943-44 (Rukajärvi, Ontajärvi, pst-mies JR52:n tykkikomppania, 14, div.; Ontrosenvaaran taistelu 4.8.-44). Myöhemmin hän suoritti sisävesiliikenteen laivapäällikön tutkinnon. Hän työskenteli Kymin Uittoyhdistyksen metsä- ja uittotyönjohtajana vuoteen 1950 ja kirjailijana vuodesta 1952 sekä kirjoitustyön ohella tilapäisenä rakennustyömiehenä ja freelancer-toimittajana ''Keski-Suomen Iltalehdessä'' 1961–1962.
 
Marko Viktor Tapper syntyi lahjakkaan saarijärveläisen veljessarjan vanhimmaksi. Veli Harri oli kirjailija ja opettaja, Kain kuvanveistäjä ja Yrjö lavastaja. Marko kävi Saarijärven yhteiskoulua 4 luokkaa. Koulunkäynti keskeytyi asepalvelukseen 1943-44 (Rukajärvi, Ontajärvi, pst-mies JR52:n tykkikomppania, 14, div.; Ontrosenvaaran taistelu 4.8.-44). Myöhemmin hän suoritti sisävesiliikenteen laivapäällikön tutkinnon. Hän työskenteli Kymin Uittoyhdistyksen metsä- ja uittotyönjohtajana vuoteen 1950 ja kirjailijana vuodesta 1952 sekä kirjoitustyön ohella tilapäisenä rakennustyömiehenä ja freelancer-toimittajana ''Keski-Suomen Iltalehdessä'' 1961–1962.
 
Marko Tapper sai WSOY:ltä kirjailijanimen Tapio. Hän oli huomattavimpia sodanjälkeisiä prosaistejamme. [[Saarijärven Pullistus]], joka oli varsinaisesti urheiluseura, perusti kirjallisuuskerhon, jonka klassikoita ruotivia luentoja Marko Tapper seurasi aktiivisesti. Tämä "seminaari" auttoi häntä toteamaan omat mahdollisuutensa kirjailijana, ja kerhon järjestämissä kirjoituskilpailuissa hän korjasi monet voitot. Kerhon puheenjohtaja lehtori Pekka Mattila (myöhemmin fil. tri ja professori) seurasi "hovikriitikkona" lahjakkaan kirjailijanalun esikoisromaanin työvaiheita. Suuri merkitys kirjailijantyölle oli Saarijärven mehevällä kansankielellä ja metsä-, rakennus- ja uittotyömailla saaduilla kokemuksilla.