Ero sivun ”Paparazzi” versioiden välillä

{{Tämä artikkeli|käsittelee valokuvaajia. Sanan muita merkityksiä on lueteltu [[Paparazzi (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}}

Paparazzi-ilmiö syntyi 1950-luvun lopun [[Rooma]]ssa, kun populaarilehdistö kyllästyi aseteltuihin ja siloitteltuihinsiloteltuihin julkisuuden henkilöiden muotokuviin. [[Kuvajournalismi]]in haluttiin piristysruisketta vaatimalla kuvaajilta aitoja ja yllätyksellisiä tilannekuvia. Kuvaajien taktiikaksi muodostui saada kuuluisuuksista hätkähdyttäviä kuvia vaikka provosoimalla heitä.<ref name = MEDIASANASTO>{{Kirjaviite | Tekijä = Kuutti, Heikki ja Puro, Jukka-Pekka | Nimeke =Mediasanasto | Vuosi =1998 | Sivu = | Julkaisupaikka =Jyväskylä | Julkaisija = Atena| Tunniste =ISBN 951-796-094-8 | Viitattu = 29.7.2013 }}</ref>

Sana ''paparazzi'' on monikkomuoto [[Italian kieli|Italian kielen]] sanasta ''paparazzo'', ”isä raketti”. Ohjaaja [[Federico Fellini]] alkoi elokuvansa ''[[Ihana elämä]]'' kuvauksissa kutsua tällä nimellä erästä kuvaajaa, joka odotti kiihkeästi lapsensa syntymää ja ryntäsi aina välillä kuvauksista pois. Kuvausten mittaan sanalla alettiin kutsua myös elokuvassa esiintyvää lehtikuvaajahahmoa. <ref name = MEDIASANASTO/>

Suomessa paparazzi-kuvia julkaistaan varsin vähän, johtuen paljolti vahvasta yksityisyyden suojasta, joka määrittää [[kotirauha]]n piirissä olevien alueiden kuvaamisen rikoslaissa rangaistavaksi ''salakatseluksi''. Paparazzikuvia ovat julkaisseet esimerkiksi [[7 päivää]]- ja [[Hymy (lehti)|Hymy]]-lehdet.