Ero sivun ”Osuuskassa” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ohjaus yhtiömuotoon täsmennyssivun sijaan, kumpaankaan pankkiryhmäänhän tämähän nyt ei sinänsä yksistään viittaa |
osuuskassojen idea ja merkitys |
||
Rivi 1:
'''Osuuskassa''' oli 1900-luvun alussa maaseutukylien [[Osuustoiminta|osuustoiminnallinen]] pankki. Osuuskassojen avulla pyrittiin poistamaan maanviljelyn esteenä ollutta pääomapulaa, joka oli suuri kehityksen este [[pienviljelijä]]valtaisessa maataloudessa.<ref name=lk />
Järjestelmän ytimenä oli vuonna 1902 perustettu ''Osuuskassojen Keskuslainarahasto'', jolta paikalliset osuuskassat saivat halpakorkoista lainaa jaettavaksi maaseudun taloudellisen toiminnan edistämiseen. Keskuslainarahasto sai puolestaan tarvittavat varat lainaksi valtiolta. Osuuskassojen ensimmäisessä perustamisvaiheessa vuosina 1903–1914 aloitti eri puolilla Suomea toimintansa runsaat 500 osuuskassaa. Innokkaimmin uusia rahalaitoksia perustettiin Itä-Suomessa, jossa maaseudun [[säästöpankki]]en merkitys oli vähäisempi kuin Länsi-Suomessa.<ref name=lk />
Osuustoimintaa pidettiin keinona vauhdittaa maaseudun taloudellista kehitystä. Lokakuussa 1899 perustettiin [[Pellervo-seura]] edistämään ”vapaata osuustoimintaa maatalouden eri aloilla”. Seuran perustajat kuuluivat yhteiskunnan johtaviin piireihin. Seuran johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin maaseudun sosiaalisiin ongelmiin perehtynyt tohtori [[Hannes Gebhard]]. Hän pyrki tarkkaan selvittämään, minkälaiset kylät sopisivat osuuskassatoimintaan. Näissä ”luottokuntoisuustutkimuksissa” kerättiin tiedot maatalouden
rakenteesta (talojen, torppien ja mäkitupien määrät), maataloustuotteiden
markkinoinnista, osuustoiminnasta, yrityksistä ja väestön koulutustasosta.<ref name=lk>{{Kirjaviite | Nimeke = Ensimmäisten osuuskassojen perustamisen taustasta ja merkityksestä Keski-Suomessa 1903–1914 | Julkaisija = Jyväskylän yliopisto| Vuosi = 2010| Tekijä = Lasse Kangas | Sivut = 361-370| Selite = Monelta kantilta. Ilkka Nummelalle omistettu juhlakirja. Toim. Jari Ojala ym.| Julkaisupaikka = Jyväskylä | Isbn = 978-951-39-3942-7| www = https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/25734 | www-teksti = Juhlakirjan nettiversio| Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 7.11.2013}}</ref>
Mukaan hyväksyttyjen kylien joukossa oli vankkoja talonpoikaiskyliä, mutta myös [[torppari]]- ja mäkitupalaiskyliä. Poikkeuksellinen oli Jyväskylän pitäjän Nisulan-Syrjälän alueelle perustettu Keski-Suomen ensimmäinen osuuskassa [[Nisulan osuuskassa]]. Kysymyksessä oli
muutaman suuren maatilan, käsityöläisten ja työläisten muodostama yhteisö
[[Jyväskylä]]n kaupungin tuntumassa. Yhteiskunnalliset ja taloudelliset rakenteet olivat siellä täysin toisenlaiset kuin esimerkiksi [[Konnevesi|Konneveden]] Istunmäen kylässä, jonne perustettiin osuuskassa heti vuonna 1903 eli samaan aikaan kuin Nisulan-Syrjälän alueelle.<ref name=lk />
Osuuskassan lainan ehtona oli, että hakija tekisi tarkan suunnitelman lainan käytöstä, esimerkiksi uudesta navetasta ja laskelmat tuotannon tulevasta kasvusta, jonka avulla lainan korot ja lyhennykset hoidettaisiin. Tämä totutti hakijat taloudelliseen ajatteluun. Muutoin osuuskassojen merkitys kylien kehitykselle oli alkuvuosina melko pieni.<ref name=lk />
Vuonna 1970 voimaan astuneen pankkilainsäädännön mukaisesti osuuskassat muuttuivat [[Osuuspankki (yhtiömuoto)|osuuspankeiksi]]. Poikkeuksena tästä olivat [[Osuuskauppa|osuuskauppojen]] ja [[osuusliike|osuusliikkeiden]] yhteydessä toimineet kassat, joista osa on edelleen toiminnassa.
==Lähteet==
{{Viitteet}}
[[Luokka:Osuustoiminta]]
[[Luokka:Suomalaiset pankit]]
| |||