Ero sivun ”Suku (kielioppi)” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
hieman laajennettu
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Suku''' eli '''genus''' (lat.) on nominien kieliopillinen kategoria, jonka mukaisesti [[substantiivi]]t jakautuvat eri ryhmiin. [[Suomen kieli|Suomen kielessä]] sanoilla ei ole sukua. Sen sijaan esimerkiksi kaikissa [[Indoeurooppalaiset kielet|indoeurooppalaisen kieliryhmän]] kielissä on alkujaan ollut suku, mutta muutamista niistä, esimerkiksi [[englannin kieli|englannista]] ja [[persian kieli|persiasta]], se on kadonnut.<ref name=Anhava>{{kirjaviite | Tekijä = Jaakko Anhava | Nimeke = Maailman kielet ja kielikunnat | Sivu = 56-57 | Julkaisija = Gaudeamus | Vuosi = 2005 | Tunniste = ISBN 951-662-734-X}}</ref>. Myös [[seemiläiset kielet|seemiläisissä kielissä]] on suku.<ref name=Anhava />
 
Kielissä, joissa on suku, jokainen [[substantiivi]] kuuluu johonkin sukuun, joskin samastakin substantiivista saattaa olla erisukuisia muotoja eri päätteineen, jotka tarkoittavat esimerkiksi samassa ammatissa toimivaa miestä ja naista taikka saman eläinlajin koirasta ja naarasta. Niissä kielissä, joissa substantiivien yhteydessä käytetään [[artikkeli (kielioppi)|artikkeli]], suku ilmenee yleensä selvimmin siitä, mitä artikkelia kunkin sanan yhteydessä käytetään. Myös [[adjektiivi|adjektiiveista]] käytetään erilaisia taivutusmuotoja sen mukaan, mitä sukua niiden pääsana on, ja monilla [[pronomini|prononineista]] on eri muotoja, joita käytetään riippuen siitä, minkä sukuiseen sanaan niillä viitataan.